Venäjän kriisi toi syvän laman

Baltian maat etenevät uudistustiellä



Pyrkimys Euroopan unionin jäseneksi on vauhdittanut selvästi talouden rakenneuudistuksia Baltian maissa. Vahvinta tahtia pitää yllä Viro, arvioidaan Suomen Pankin Siirtymätalouksien tutkimuslaitoksessa.


Marssijärjestys heijastelee sitä, että Viro valittiin ainoana Baltian maana jäsenyysneuvottelut aloittavien maiden joukkoon toissa vuoden joulukuussa.

Latviassa putoaminen neuvotteluiden ensimmäisestä aallosta herätti viranomaiset nopeuttamaan uudistuksia, minkä myös EU:n komissio on pannut merkille.

Heikoimmilta EU-jäsenyyden asetelmat näyttävät Liettuassa, jossa suhtautuminen esimerkiksi yksityistämiseen ja ulkomaalaisomistukseen on varovaisempaa kuin Virossa ja Latviassa.

Omat vaikeutensa balttien EU-pyrkimyksiin tuo nykyinen talousahdinko, joka juontuu viime kesäisestä Venäjän kriisistä. Suuren itäisen vientimarkkinan romahdus toi syvän laman.

Virossa ja Liettuassa talous taantui kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä lähes kuusi ja Latviassa runsaat kaksi prosenttia. Venäjän kriisiä edeltäneet muhkeat 8-10 prosentin kasvuluvut ovat sulaneet nopeaa tahtia.

Pahiten itänaapurin romahduksesta otti takkiinsa balttien elintarviketeollisuus, joka ei muiden alojen tapaan ole löytänyt korvaavia vientimarkkinoita. Elintarviketeollisuuden suuren merkityksen vuoksi Viron, Latvian ja Liettuan työttömyys on nousussa, sillä palvelualat eivät kasva tarpeeksi nopeasti imeäkseen vapautuvaa työvoimaa.

Lama ei saa haitata EU-pyrkimyksiä

Suomen Pankin Siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen päällikkö Pekka Sutela toivoo, että Baltian maiden lama ei muodostu merkittäväksi haitaksi niiden EU-pyrkimyksille.

- Olisi suuri vääryys, jos nykyinen, ulkoisista tekijöistä johtuva kriisi heikentäisi balttien asemia neuvotteluissa EU:n kanssa. Keski-Euroopasta katsottuna Baltian maat ovat pieniä ja kaukaisia eikä niitä useinkaan tunneta riittävän hyvin, Sutela valittelee.

Ainakaan Virolla ei pitäisi uudistustahtinsa vuoksi olla häpeämistä Keski-Euroopan suurten jäsenehdokkaiden seurassa. Ekonomisti Iikka Korhonen arvioi Viron edenneen monissa kysymyksissä Tshekkiä ja Puolaa nopeammin.

Sutela kiittelee baltteja siitä, että heillä on selvät päämäärät: irti sosialistisesta menneisyydestä takaisin Eurooppaan. Muissa Neuvostoliiton raunioista nousseissa maissa päämäärät eivät ole yhtä hyvin selvillä, mikä tekee niiden politiikasta linjatonta.

- Pyrkimys liittyä EU:n, NATO:n ja OECD:n kaltaisiin järjestöihin asettaa suuria velvoitteita kansallisille instituutioille. Niiden täyttäminen luo poliittista johdonmukaisuutta, Sutela korostaa.

Baltian mailla on toki myös selviä uudistusten toteuttamista vaikeuttavia rajoitteita. Niistä merkittävimpiin lukeutuu osaavien ihmisten puute, pienissä maissa kun ei ole tunkua vaativille virkamiespaikoille.

- Erään anekdootin mukaan Suomen maatalousministeriöstä on päivittäin enemmän väkeä Brysselissä kuin koko Viron maatalousministeriössä henkilökuntaa, Iikka Korhonen toteaa.

Julkiset vajeet aiheuttavat paineita

Korhonen tarkastelee Venäjän kriisin heijastusvaikutuksia tuoreessa Siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen Baltian katsauksessa, jota julkaistaan neljännesvuosittain. Häntä huolettavat Viron, Latvian ja Liettuan paisuvat julkiset vajeet

- Virossa ja Latviassa julkinen talous pysyi pitkään tasapainossa, kun taas Liettuassa finanssipolitiikka on ollut löysempää. Talouden alamäki muutti tilanteen huonommaksi, Korhonen kertoo.

Virossa ja Latviassa pyritään takaisin tasapainoon julkisia menoja leikkaamalla, mutta Liettuassa leikkauksia vasta suunnitellaan.

Normaalitilanteessa nykyisen kaltainen notkahdus vaatisi elvyttävää talouspolitiikkaa, mutta Baltian mailla ei ole siihen mahdollisuuksia talouden ulkoisen epätasapainon vuoksi. Jos nyörit eivät pysy tiukalla, valuuttakeinottelijoiden hyökkäykset uhkaavat.

- Spekulaatiot pakottaisivat Baltian maiden keskuspankit puolustamaan valuuttojaan, kuten Latviassa on jo useampaan otteeseen jouduttu tekemään. Tämä taas nostaisi korkoja ja syventäisi talouden ahdinkoa entisestään, Korhonen toteaa.

Useimmissa ennusteissa kuluvan vuoden jälkipuoliskon odotetaan tuovan parannusta Baltian maiden talouskehitykseen, mikä nostaisi niiden bkt:n taas kasvuun. Korhonen ei pikaiseen käänteeseen aivan varauksetta usko, mutta arvioi ensi vuoden merkitsevän jo tuotannon elpymistä.

STT-IA
20.8.1999


TALOUS -SIVULLE