Avaruusmatkalla neljä suomalaislaitetta

Kohuttu Cassini-avaruusalus ohitti Maan

Cassini on Euroopan ja Yhdysvaltain avaruusjärjestöjen ESA:n ja NASA:n yhteinen avaruusluotain. Se laukaistiin radalleen noin kaksi vuotta sitten Floridasta kovan kohun saattelemana. Kiistaa nostatti se, että luotaimen lämmön ja sähkön tuotantoon tarvittavana polttoaineena on 33 kiloa radioaktiivista plutoniumia.

Saavutettuaan määränpäänsä Cassini-luotain kiertää Saturnus-planeettaa neljän vuoden ajan.

- Se tekee havaintoja muun muassa itse planeetasta, sen läheisyydessä vallitsevasta olosuhteista ja siellä liikkuvista jäisistä satelliiteista, mahdollisista revontuli-ilmiöistä sekä Saturnuksen kiehtovista renkaista, professori Pekka Tanskanen Oulun yliopiston fysiikan laitokselta luettelee.

Oulun yliopiston lisäksi Cassinin suomalaisosaamisesta vastaavat VTT ja Ilmatieteen laitos. Lisäksi hankkeiden rahoittajina ovat toimineet Tekes ja Suomen Akatemia.

Lisää tietoa ilmakehästä?

Cassinissa on kaikkiaan neljä suomalaista laitetta. Tanskanen kertoo, että VTT ja Oulun yliopisto ovat rakentaneet Cassiniin sähköstaattisen analysaattorin, ionisuihkuspektrometrin, jolla mitataan Saturnuksen lähellä liikkuvia hiukkasia.

Lisäksi Cassinissa on kaksi instrumenttien pyörityskoneistoa sekä mikroaaltokorkeusmittari.

Cassini-pääluotaimeen on kiinnitetty Huygens-luotain. Ilmatieteen laitos on osallistunut siihen sijoitetun Hasi-instrumentin kehittämiseen.
- Laitteella mitataan kuun ilmakehän lämpötilan, tiheyden ja tuulenpuuskan vaihteluita luotaimen laskeutuessa kuun pinnalle.

Huygens-luotain pudotetaan laskuvarjon avulla Saturnuksen suurimman kuun, Titanin, ilmakehään. Putoamisen aikana mitataan ilmakehän ominaisuuksia.
- Pyrkimyksenä on saada tärkeää aineistoa kuun pinnalta, jossa uskotaan olevan nestemäisen etaanin muodostamia järviä tai meriä.

Tanskasen mukaan Titanin ilmakehä voi antaa viitteitä maapallon ilmakehän varhaisista kehitysvaiheista.

Autolla matkaan menisi 5 600 vuotta

Kun Cassini saavuttaa Saturnuksen, sen etäisyys maapallosta on lähes 1 500 miljoonaa kilometriä eli lähes 10 kertaa maapallon etäisyys auringosta. Tanskasen mukaan radiosignaalin kulkeminen kiertolaiselta maapallolle kestää reilusti yli tunnin.

Nyt valitun lentoradan pituudeksi tulee 5 000 miljoonaa kilometriä. Luotain käyttää matkaan lähes seitsemän vuotta, mikä vastaa 87 000 kilometrin keskinopeutta tunnissa.
- Esimerkiksi 100 kilometrin tuntinopeudella ajavalta autoilijalta matkaan kuluisi 5 600 vuotta, Tanskanen vertaa.

Cassini-Huygens -luotain laukaistiin Floridasta lokakuussa 1997, ja sen on tarkoitus olla määränpäässään vuonna 2004.

Plutoniumista vähäinen riski

Cassini-satelliitin ohitti maapallon Afrikan länsirannikon tuntumassa noin 1 000 kilometrin korkeudessa. Suomen aikaa tämän tapahtui keskiviikkoaamuna kello 6.28.

Sähkön tuottamiseksi satelliitissa käytetään lämpösähkögeneraattoreita, joiden polttoaineena toimii plutonium.

Tutkimusprofessori Väinö Kelhä VTT Automaatiosta piti jo ennakkoon erittäin epätodennäköisenä, että alus poikkeaisi suunnitellulta radalta ja törmäisi maahan.
- Onnettomuusriski on 1:1000 000. Planeettojen ohilentoja on tehty noin 50 ilman ainoatakaan merkittävää ongelmaa, Kelhä rauhoittelee.

Jos Cassini olisi törmännyt maahan, sen radioisotooppiparistot olisivat saattaneet hajota. Huonolla tuurilla plutonium olisi levinnyt hienona pölynä ilmakehään, ja joutunut hengitysilmaan.

- Pahimmassa tapauksessa ilmakehään leviävä plutonium aiheuttaa ihmisille 1 milliremin säteilyannoksen 50 vuoden aikana. Samana aikana kukin ihminen saa 15 000 milliremin annoksen luonnollisesta taustasäteilystä, Kelhä huomautti.

STT-IA
20.8.1999