 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kolme neljästä suhtautuu mainontaan myönteisesti
Mainokset ärsyttävät entistä harvempia
Suomalaiset pitävät mainoksista nyt selvästi enemmän kuin vielä pari vuotta sitten. Mainonnan neuvottelukunnan kyselyssä 74 prosenttia vastaajista kertoi suhtautuvansa mainontaan myönteisesti.Tämä on melkein yhtä paljon kuin vuonna 1981, jolloin mainonnan suosio kipusi ennätysmäisen korkealle tasolle. Kielteisesti mainontaan suhtautuu nyt 15 prosenttia suomalaisista. Vastaajien mielestä mainonnan taso ja laatu ovat parantuneet, ja mainoksia pidetään nyt yhä useammin hyvänä viihteenä. Mainonnan määräkään ei enää ärsytä yhtä paljon kuin aikaisemmin. Nyt vain 27 prosenttia vastaajista sanoi mainontaa olevan liikaa, kun aiemmissa tutkimuksissa tätä mieltä on ollut noin puolet. Mainonnan neuvottelukunta on selvittänyt yleisön suhtautumista mainontaan jo vuodesta 1976 lähtien. Nyt julkistettua kyselyä varten Suomen Gallup haastatteli toukokuussa tuhat 15 vuotta täyttänyttä suomalaista. Mainonnan neuvottelukunnan jäseninä ovat Mainostajien ja Mainostoimistojen liitot, Suomen Ulkomainosliitto ja Suoramainosliitto sekä Aikakauslehtien, Sanomalehtien ja Suomen Radioiden liitot ja MTV.
Huumori vetoaa, väkivalta eiSuomalaiset kertoivat arvostavansa mainoksissa erityisesti asiallisuutta, informatiivisuutta, humoristisuutta ja selkeyttä. Liian kikkailevista ja "kaukaa haetuista" mainoksista ei pidetty. Erityisen myönteisesti suhtaudutaan yhteiskunnalliseen mainontaan ja kuluttajavalistukseen: esimerkiksi SPR:n ja Pelastusarmeijan mainokset miellyttävät 85 prosenttia suomalaisista. Liikenneturvallisuustiedotukseen ja muuhun valistukseen mainonnan avulla suhtautuu myönteisesti 92 prosenttia vastaajista. Ympäristö- ja ekoteemat sekä vanhempien ihmisten esiintyminen mainoksissa miellyttävät entistäkin enemmän. 72 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että mainonnassa vieläkin palvotaan liikaa nuoruutta. Jyrkimmän tuomion sai väkivallan käyttö mainoksissa, mutta myös seksi ja alastomuus herättivät kielteisiä tuntemuksia. Myös naisten aliarvioiminen, tasa-arvoa loukkaava mainonta, kuolema, uskonto, alkoholi ja rasistisuus ärsyttivät monia. Lasten esiintymisen lastentuotemainoksissa hyväksyi 66 prosenttia vastaajista, mutta lasten käytön muissa mainoksissa vain 24 prosenttia. Vaikka suomalaiset edelleen pitävät eniten kotimaassa tehdystä ja suomenkielisestä mainonnasta, myönteinen suhtautuminen myös englanninkieliseen ja ulkomaista alkuperää olevaan mainontaan on kasvussa. Nuoriso eli 15-24 -vuotiaat hyväksyvät selvästi räväkämmän mainonnan kuin vanhempi väestö.
STT-IA |
TALOUS -SIVULLE