Suomalainen työetiikka ei sulata osa-aikatyötä



Osa-aikatyö eli parinkymmenen tunnin työviikko ei yllättävää kyllä innosta suomalaisia juuri ollenkaan, vaikka se taloudellisesti olisikin ainakin joka kolmannelle mahdollinen.


Eurooppalaisessa työasennetutkimuksessa suomalaiset näyttäytyvät joukkona, joka ei hevin halua hellittää perinteisestä protestanttisesta työetiikastaan; saati kokopäiväisen työntekijän arvostetuksi koetusta asemastaan.

Muihin eurooppalaisiin verrattuina suomalaiset vaikuttavat perin konservatiivisilta asenteissaan joustavaa työaikaa ja erityisesti osa-aikatyötä kohtaan. Vain yhdeksän prosenttia suomalaisista tekee osa-aikatyötä. Luku on Portugalin ohella Euroopan alhaisin. Viikkotyöaikaa monet ovat kyllä valmiita supistamaan nykyisestä.

Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeuksista huolimatta suomalaiset naiset ja miehet asettavat toiveissaan etusijalle pysyvän kokopäivätyötä tarjoavan työpaikan. Lähes puolet uskoo, että nykyinen työnantaja saattaisi olla altis neuvottelemaan toisenlaisista joustavammistakin työajoista, mutta aniharva työntekijä tiedustelee mahdollisuutta.

Palkansaajia edustaneet työmarkkinaosapuolet ovat perinteisesti tulkinneet osa-aikatyömahdollisuuksien tarjoamisen työnantajien saneluna, jopa saneerauksena. Osa-aikatyö ei järjestöjen mukaan houkuttele alemman ansion takia tai osa-aikatyötä tarjotaan vain niille, jotka tarvitsevat kokopäiväisen työansion. Tämä peruste ontuu uuden laajan selvityksen valossa.

Eurooppalainen työaikatoivetutkimus, joka mittasi peräti 30 000 eurooppalaisen toiveita itse kullekin parhaimmin soveltuvasta työajasta, osoitti suomalaiset myös pohjoismaalaisten joukossa kummajaisiksi. Meitä ilmeisesti pätkätyön ja määräaikaisten työsuhteiden luoma epävarmuus jäytää pahiten.

Suomessa on toisaalta historiallisesti totuttu suurten, usein paikkakunnan ainoan merkittävän työnantajan koko työuran kestävään palvelemiseen.

Toiveet eivät kohtaa tarjontaa

Tutkimus osoittaa, että Välimeren maissa osa-aikatyö houkuttelee, vaikka se merkitsisi suhteellisesti taloudellisesti tiukempaa elämää kuin esimerkiksi Suomessa.

Euroopan työ- ja elinolojen kehittämissäätiön tutkimusjohtajat Mia Heikkinen ja Timo Kauppinen myöntävät yllättyneensä tuloksesta. Suomalaisten ns. taustamuuttujat ovat eurooppalaista keskitasoa, ilmiön selittäviä tekijöitä on etsittävä asenteista.

Yrittäjyyden hengen kasvattamisessa tarvittaisiin myös asennemuokkausta, sillä suomalaiset ovat muita eurooppalaisia vähemmän kiinnostuneita itsenäisestä ammatinharjoittamisesta nyt ja lähitulevaisuudessa. Suomalaisista vain 9 prosenttia on itsenäisiä ammatinharjoittajia, kun EU:n keskiarvo on 13 prosenttia. 12 prosenttia suomalaisista olisi kiinnostunut itsenäisestä ammatinharjoittamisesta, kun esim. ruotsalaisten osuus on 21 prosentia ja EU:n keskiarvo on 18 prosenttia.

Eurooppalainen laaja työasennetutkimus on ensimmäinen ja toistaiseksi ainut laatuaan. Sen tuloksia on arvioitava kunkin maan kulttuuria vasten, mutta se antaa aineksia yleiseurooppalaiselle työmarkkinapoliittiselle keskustelulle.

Tutkijat ounastelevat, että jatkossa solmitaan entistä joustavampia sopimuksia, kun tutkimus osoittaa minkälaisilla työajoilla on kysyntää ja miten työnantajien tarjonta kohtaa tämän kysynnän.

Keskeiset tulokset EU-maiden ja Norjan käsittävästä kyselystä osoittavat, että ihmisten mieltymykset sen suhteen, miten, milloin ja missä he tahtoisivat tehdä työtään eroavat olennaisesti niistä työmuodoista, joita työmarkkinat toistaiseksi tarjoavat.

Työhaluja riittää

Työajan lyhentäminen noin 35 tuntiin saa yleiseurooppalaisesti laajaa kannatusta, ja on asetettu joissakin maissa tavoitteeksi. Tätä ei voi kuitenkaan tulkita siten, että eurooppalaiset eivät haluaisi tehdä töitä. Vain yksi prosentti tällä hetkellä työssä olevista haastatelluista ilmoitti, että mieluiten he eivät kävisi töissä ollenkaan.

Kaksi kolmasosaa tällä hetkellä työtä vailla olevista 16-64 -vuotiaista eurooppalaisista suunnittelee työn aloittamista lähitulevaisuudessa. Euroopan työllisyysaste oli tutkimusaikana 63 prosenttia.

Tutkimuksen odotusten ja toiveiden mukaisesti sen pitäisi olla 76 prosenttia, mikä olisi Yhdysvaltojen ja Japanin tasoa sekä erittäin lohdullista ajatellen vuodelle 2010 ennakoitua työvoimapulaa ja kasvavaa eläkeläisten joukkoa. Yli kolmasosa työikäisestä EU-väestöstä ei nyt ole ansiotyössä.

Perinteinen malli murtumassa

Perinteinen miehiä ja naisia jakanut malli on tutkimuksen valossa murtumassa Euroopassa. Työssä käyvistä suurin osa (69 prosenttia) on naimisissa tai avoliitossa, joten kysymykset ansiotyön ja kodinhoitovelvollisuuksien jakamisesta osapuolten välillä koskettavat yli kahta kolmasosaa EU:n työssä käyvästä väestöstä.

Työssäkäyvät miehet haluavat yhä selkeämmin, että myös heidän puolisonsa käyvät työssä, ja yllättävän suuri osa miehistä haluaisi jakaa kodinhoitovelvollisuuksia osa-aikatyön avulla. Miehistä 15 prosenttia olisi valmis siihen, että molemmat puolisot tekisivät osa-aikatyötä. Todellisuudessa vain kaksi prosenttia pareista oli onnistunut soveltamaan tätä mallia.

Loppuun palamisen mallimaa?

Kun suomalaisilta kysyttiin, olisiko heillä varaa tehdä osa-aikatyötä, 33 prosenttia vastasi, ettei se olisi mikään ongelma. Vastausprosentti oli korkein Hollannin jälkeen. Lähes kolmasosa suomalaisista haluaisi sitä vastoin tehdä töitä peräti 50 tuntia viikossa, ja sama joukko odottaa myös puolisoilta täyspäiväistä työpanosta.

Tutkijoiden mielestä kyseessä näyttäisi olevan halu paahtaa pitkää työpäivää vaikka loppuun palamisen uhalla. Mielenkiintoista onkin seurata, muuttuuko tämä työnteon malli nykyisten pätkä- ja projektitöissä eläneiden nuorten keski-ikäistyessä. Heistä monet ovat vanhempiaan valmiimpia itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi, jotka tunnetusti tekevät paljon töitä.

Eurooppalainen suuntaus korostaa päinvastoin jonkinlaista narsismia. Osa-aikatyöstä haaveilevista 77 prosenttia haluaisi varata töiltä liikenevän ajan omaan ja omien aktiviteettiensa käyttöön, 55 prosenttia vähentäisi sen avulla stressiä ja 45 prosenttia viettäisi enemmän aikaa lastensa kanssa.

MARGIT HARA
20.8.1999


AJASSA -SIVULLE