EDS-opiskelijajärjestön puheenjohtaja Ukko Metsola ei lämpene koulutuksen harmonisoinnille

Maltan vuosikokouksessa järjestön pääsihteeriksi valittiin saksalainen Holger Thuss ja varapuheenjohtajat tulevat Puolasta, Ruotsista, Norjasta, Ranskasta, Espanjasta, Kreikasta, Luxemburgista ja Unkarista.

EDS on konservatiivi-, kristillisdemokraatti- ja liberaaliopiskelijoiden eurooppalainen kattojärjestö, jolla on lähes 200 000 jäsentä 35 maassa. Mm. Carl Bildt on toiminut yhtenä 26-vuotiaan Metsolan edeltäjänä.

EDS kouluttaa säännöllisesti jäsenistöään eri puolilla Eurooppaa järjestettävissä seminaareissa. Joulukuun "Encounters of Business and Politics" - teemaa kantava seminaari pidetään Suomessa EU:n huippukokouksen yhteydessä.

Vuonna 1961 perustettu EDS on sekä European People`s Partyn (EPP) että valtiovarainministeri Sauli Niinistön johtaman European Democrat Unionin (EDU) opiskelijajärjestö.

Tuore puheenjohtaja haluaa kuitenkin korostaa johtamansa järjestön yleispoliittista luonnetta.
- EDS ei ole pelkkää opiskelijapolitiikkaa. Olemme myös yleispoliittisia. EDS vaikuttaa EPP:n parlamenttiryhmän kautta ja on säännöllisesti edustettuna Euroopan neuvostossa, Metsola kertoo.

- Seminaareja järjestetään parin kuukauden välein ja niissä on aina selkeät teemat. Paneudumme toiminnassamme ongelmakohtiin, pyrimme esimerkiksi toimimaan sillanrakentajana eri väestöryhmien välillä, Metsola jatkaa ja mainitsee yhtenä esimerkkinä Georgian tilanteen.

Yksi järjestön tämän vuoden tavoitteista on edistää Balkanilla toimivien demokraattisten opiskelijajärjestöjen välistä yhteistyötä.

EDS:n jäsenistön pääosa edustaa kristillisdemokraattisia ja konservatiivisia ryhmittymiä, mutta mukana on myös jonkin verran liberaaleja. Metsola kertoo, etteivät kansalliset painotukset nouse järjestössä voimakkaasti esille.

- Suomalainen koulutuspolitiikka on hyvin omaleimaista. SYL:n tai HYY:n toimintamallit eivät toimi EDS:sä, Metsola sanoo.

Järjestöä selkeytettävä sisäisesti

Metsola linjaa puheenjohtajakauden tärkeimmäksi tavoitteekseen EDS:n sisäisen integraation kasvattamisen. Se oli hänen teemansa myös puheenjohtajavaalissa.
- Jäsenmäärämme on lyhyessä ajassa kaksinkertaistunut. Järjestökenttää on lähdettävä selkiyttämään. Tarvitaan raakaa järjestötyötä, Metsola kuvailee.

- Toinen tärkeä teema on ulkopuolinen poliittinen vaikuttaminen. Tähän sisältyvät lobbaus komissiossa ja mediakampanjointi. "Kaikki paremmin kuin viime vuonna" on toimintaperiaate, Metsola sanoo.

Metsolan mukaan yhteistyötä oman leirin sisällä tulisi lisätä, mutta yhteydet muihin opiskelijajärjestöihin ovat melko niukat.

- Ei ole niinkään paljon yhteistyötä ulkopuolisten kanssa. Asioista on keskusteltu, eikä mitään varsinaisia antipatioita ole esiintynyt. Lähijärjestöyhteistyö on ensisijaista, joissain yhteyksissä kyllä törmätään muihinkin järjestöihin, Metsola sanoo.

- Yksi haaste EDS:n piirissä on informaation parantaminen. Rivijäsenet eivät aina oikein tiedä, mitä EDS tekee, hän jatkaa.

Koulutuksen harmonisointi epäilyttää

Joissain yhteyksissä on nostettu esille mahdollinen tulevaisuudessa tapahtuva EU:n sisäinen korkeakoulutuksen harmonisointi, joka merkitsisi esimerkiksi tutkintojen suoritusmallin yhdenmukaistamista. Suomen Ylioppilaskuntien liitto, SYL, on vastustanut voimakkaasti ajatusta peläten sen romuttavan suomalaisen korkeakoulutuksen nykyisen duaalimallin.

Metsola suhtautuu myös voimakkaaseen harmonisointiin hyvin varauksellisesti, muttei myöskään usko sellaista olevan näköpiirissä.
- EDS:llä ei ole asiaan virallista kantaa. En kuitenkaan usko, että harmonisointi toteutuu. En missään tapauksessa ole kritiikittömän federaation kannattaja, Metsola sanoo.

- Sen sijaan esimerkiksi opiskelijavaihtoa tulee edelleen edistää, samoin yleisesti koulutuksen kehittämistä, hän jatkaa.

Metsola ei halua, että EDS nähtäisiin yleiseurooppalaisuudestaan huolimatta voimakkaan yhtenäistämisen kannattajana.

- Jos harmonisointia oltaisiin toteuttamassa, EDS ei olisi sitä ensimmäisenä kannattamassa. Tutkittaisiin tarkkaan, mistä on kysymys. Periaatteemme on, että vähennettäisiin eurooppalaista kontrollia,vaikka olemmekin selvästi proeurooppalainen järjestö, Metsola selittää.

Vastakkainasettelu lientynyt

EDS muodostuu poliittista opiskelijajärjestöistä ja Suomessa sen jäsenjärjestö on Kokoomuksen opiskelijajärjestö Tuhatkunta. Metsola kertoo, että poliittinen ilmapiiri opiskelijoiden keskuudessa on eurooppalaisessa mittakaavassa entistä avoimempi.

- Emme ole uuskonservatiiveja, eikä meillä esiinny äärioikeistolaisuutta. Kommunismi lietsoi aikanaan radikalismia, EDS:kin on nyttemmin rauhoittunut. Voimakas vastakkainasettelu on poistunut ja ollaan valmiita keskustelemaan.

Metsola näkee järjestönsä tilan positiivisessa valossa. Hänen mielestään Eurooppa-myönteisyys ei tarkoita voimakasta yhtenäistämispolitiikkaa.

- EDS:n ilmapiiri on hyvä ja se on ollut hyvin Eurooppa-myönteinen. Ajattelutapa on enemmänkin yksilökeskeinen, eikä kannateta kritiikitöntä federalismia. Hyvin harvoilla aloilla, kuten kauppa- ja rahapolitiikassa tai ulko- ja turvallisuuspolitiikassa integraatio voi syventyä, Metsola linjaa.

- Joka tapauksessa tällaisiinkin kysymyksiin EDS tulee ottamaan kantaa, hän sanoo.

MIKKO LAITINEN
20.8.1999