Energiateknologian vienti nelinkertaistui kymmenessä vuodessa



Suomalaisen energiateknologian vienti on tällä vuosikymmenellä nelinkertaistunut. Vuosikymmenen alussa viennin arvo oli 4,8 miljardia, mutta vuonna 1998 jo 16,3 miljardia markkaa, ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n tuoreesta selvityksestä.


Vuodesta 1993 lähtien vienti on ylittänyt selvästi tuonnin arvon. Selvityksen mukaan energiaklusteri on hyvinkin lunastanut sille asetetut kasvuodotukset, vaikka sen menestys onkin jäänyt osin teleklusterin varjoon.

Myös kasvun jatkumiselle on hyvät edellytykset: Suomi on hyvää vauhtia noussut maailman harvojen energiateknologiaan erikoistuneiden maiden joukkoon.

- 20 miljardin markan rajapyykki menee viennissä rikki tämän tai ensi vuoden aikana, ETLA:n tutkimusprojektin johtoryhmää vetänyt teknologiajohtaja Seppo Hannus TEKES:istä arvioi.

Lisäpotkua alan kasvuun on luvassa mm. Kioton ilmastosopimuksesta, jonka toteuttamisen voi odottaa lisäävän energiaa säästävän teknologian kysyntää.

Maailman kehittyvillä alueilla sähkön käyttö taas on yhä vahvassa kasvussa eikä esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa Japania lukuun ottamatta juuri ole omaa energiateknologiateollisuutta, tutkija Hannu Hernesniemi listaa muita lupaavia merkkejä.

Tähän mennessä suomalaisia alan menestystuotteita ovat olleet mm. diesel- ja höyrykattilavoimalat sekä tuulivoimaloiden komponentit ja generaattorit. Energian siirron ja jakelun puolelle vahvuusalueeksi on nousemassa sähköverkon automaatio.


Teleklusterista kasvutukea

Energiateknologian osuus Suomen viennistä nousi viime vuonna noin 7 prosenttiin, kun se kymmenen vuotta aiemmin oli vajaat 4 prosenttia.

Myös osuus maailmanmarkkinoista on kasvussa: vuosien 1988 ja 1995 välisenä aikana Suomen osuus 23 OECD-maan yhteenlasketusta energiateknologian viennistä nousi 0,9:stä 1,4 prosenttiin. Suomen koko vienti ylsi samaan aikaan vain vajaaseen prosenttiin OECD-viennistä.

- Vaikeat olosuhteet ja vaativat asiakkaat, tutkijat tiivistävät tähänastisen menestyksen taustan. Alan tutkimus- ja tuotekehityspanokset eivät ole tähän mennessä olleet kansainvälisesti verraten suuria, mutta ne on kohdennettu tehokkaasti.

Energiatekniikan kehitys on saanut vetoapua varsinkin metsä- ja laivanrakennusteollisuuden tarpeista. Nyt kasvua tukevat tele- ja energiaklusterin rajapinnan muutokset.

- Teleklusteriin syntynyt voimakas alihankintateollisuus kasvattaa hyviä alihankkijoita myös energiateknologian valmistajille, Hernesniemi huomauttaa. Kännykän akkulatureista on tullut yksi alan tärkeistä vientituotteista.

Jatkossa tele- ja energiateknologian yhteydet yhä tiivistyvät, kun teletekniikkaa tuodaan mukaan esimerkiksi voimalaitosten ja sähköverkkojen kaukokäyttöön sekä energiankulutuksen seurantaan ja sähkökaupan tietojen välitykseen.

Yksi kilpailuvaltti on myös se, että Suomessa toimivien alan yritysten ulkomainen omistus on poikkeuksellisen vahvaa, minkä vuoksi meillä kehitettyjen tuotteiden kansainvälinen markkinointi hoituu hyvin. Esimerkiksi ABB:llä on käytössä koko maailmanlaajuinen verkkonsa ja myös Wärtsilä NSD on vahvasti kansainvälistynyt, Hernesniemi mainitsee.

Energiaklusterin yhteenlaskettu jalostusarvo on nyt noin 18,5 miljardia markkaa. Alan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on yli 60 miljardia markkaa ja ne työllistävät suoraan noin 40 000 henkilöä.

STT-MH
20.8.1999


TALOUS -SIVULLE