Marjoja kannattaa syödä monipuolisesti

Kotimaisista marjoista löytyy runsaasti flavonoideja

Erityisen hyviä flavonoidilähteitä ovat mm. karpalo ja juolukka sekä mustaherukka, puolukka, mustikka ja pihlajanmarja.

Marjojen pitoisuuksia ovat tutkineet Kuopion yliopiston fysiologian ja kliinisen ravitsemustieteen laitos sekä Muuruveden Viinitietokeskus. Tulokset on julkaistu amerikkalaisessa Journal of Agricultural and Food Chemistry -lehdessä.

Flavonoidit ovat antioksidantteja, joita on kasviksissa, hedelmissä, teessä ja punaviinissä.
- Flavonoidien arvioidaan vähentävän sydän- ja verisuonitautien riskiä ja ehkäisevän syöpää aiheuttavien yhdisteiden toimintaa. Tätä tutkimusta tehdään runsaasti eri puolilla maailmaa, kertoo tutkija Sari Häkkinen.

Tutkimuksessa määritettiin kolmen flavonolin eli kversetiinin, myrisetiinin ja kemferolin pitoisuudet seitsemästä luonnonmarjasta ja 13 viljellystä marjasta. Flavonolit ovat yksi flavonoidien alaryhmä.

Marjat olivat peräisin lähinnä Itä-Suomesta. Määritykset tehtiin marjoista, jotka olivat olleet pakastettuina kolmisen kuukautta.

Vain sipuli päihittää marjat

Tutkittujen kolmen flavonolin yhteismäärä oli suurin karpalossa ja juolukassa. Määrä oli noin 20 milligrammaa sadassa grammassa. Pitoisuus oli suuri (5-15 mg/100 g) myös mustaherukassa, puolukassa, variksenmarjassa, marja-aroniassa, pihlajanmarjassa ja tyrnimarjassa.

- Kotimaisissa luonnonmarjoissa ja mustaherukassa on siten enemmän flavonoleja kuin meillä yleisesti käytetyissä kasviksissa ja hedelmissä. Ainoastaan sipulissa niitä on enemmän kuin näissä marjoissa, kertoo Häkkinen.

Omenaa pidetään myös hyvänä flavonoidien lähteenä. Edellä lueteltujen marjojen lisäksi omenan veroisia lähteitä ovat vähintäänkin mustikka, pensasmustikka, karviainen, viherherukka ja mesimarja.

Mustaherukassa, tyrnimarjassa ja juolukassa oli suuren flavonolipitoisuuden lisäksi myös runsaasti C-vitamiinia. Puolukassa ja variksenmarjassa C-vitamiinin pitoisuus oli pieni, mutta flavonoliköyhissä lakassa ja mansikassa C-vitamiinia oli paljon.

Marjojen ellagihappo torjuu syöpiä?

- Tutkimusten mukaan suomalaiset saavat ruokavaliostaan vähemmän flavonoleja kuin mitä monissa muissa maissa saadaan. Kasvisten, hedelmien ja teen rinnalla marjat ovat hyvä keino lisätä näiden yhdisteiden saantia.

Flavonolien lisäksi marjoissa on myös muita flavonoideja, mm. värillisiä antosyaaneja. Muita mahdollisesti terveysvaikutteisia aineita ovat fenolihapot.

- Olemme havainneet, että lakassa, mansikassa, vadelmassa ja mesimarjassa on huomattavia määriä ellagihappoa, jota ei juurikaan ole muissa tavallisissa elintarvikkeissa, kertoo Häkkinen.

Koe-eläintutkimuksissa aineen on osoitettu estävän syöpäkasvainten muodostumista. Marjojen ellagihappopitoisuuksia koskeva tutkimus ilmestyy myöhemmin.

STT-IA
20.8.1999