Palkankorotukset eivät saa lisätä julkisten palvelujen hintaa

Kuntatyönantaja korostaa maltillista palkkalinjaa

Hänen mukaansa maltilliset korotukset ja niitä tukevat veroratkaisut ovat perusteltuja sekä kansantalouden että kuntatalouden kannalta.

Kunta-alan Lappeenranta -seminaarissa torstaina puhunut Ekuri arvioi, että tuloratkaisulla vaikutetaan merkittävästi julkisen sektorin toimintaedellytyksiin: palkankorotukset voisivat lisätä julkisten palvelujen hintaa tai vaikeuttaa niiden tuottamista.

- Kuntien väliset taloudelliset erot ovat viime vuosina kasvaneet ja ennusteiden mukaan alueellinen erilaistuminen jatkuu. Monissa kunnissa ei ole yksinkertaisesti varaa lisätä henkilöstömenoja - jo nykyisetkin velvoitteet ovat joillekin kunnille ylivoimaisia. Korkeat palkankorotusprosentit vain lisäisivät lomautusten ja säästöjen tarvetta, Ekuri sanoi.

Hänen mielestään maltillisen yleiskorotuksen ohella tulosopimuksessa tulisi olla paikallisesti käytettävä järjestelyvaraerä, jonka käyttöä ei ole etukäteen ohjeistettu.

Ekuri muistutti, että kunnat ovat merkittävä työnantaja. Kunta-alan sopimusten piirissä on 416 000 palkansaajaa, joista noin 70 prosenttia työskentelee vakinaisessa palvelusuhteessa.

Kunta-ala hännillä ansiokehityksessä

Laajaa tulopoliittista ratkaisua kannatetaan myös pääsopijajärjestöjen puolella. Kuntajärjestöjen edellytetään kuitenkin löytävän yhteiset tavoitteet.

- Pääsopijajärjestöjen pitäisi selkeyttää roolinsa jäsenistön edunvalvojina. Otamme liikaa työnantajan murheita kannettavaksemme. Erityisen tyypillistä tämä on hoitoalalla, arvioi neuvottelupäällikkö Marjut Sassi Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ:stä.

Sassin mukaan ansiokehityslaskelmat osoittavat selvästi, että kunta-ala on hännillä, mikä taas kertoo, ettei paikallinen neuvottelutoiminta suju kunnolla.

- Kannatamme tulopoliittista kokonaisratkaisua, jonka on oltava mahdollisimman kattava ja samansuuruinen kaikille. Pelkät raami- tai henkilötupot eivät meille käy.

Sassin mielestä ratkaisun on oltava rahapainotteinen, koska ensimmäinen EMU-oloissa tehty tupo luo pohjaa tuleville ratkaisuille.

- Ennen kuin tupoa voidaan hyväksyä, terveyden- ja sosiaalihuollon lomautusten ja palkanalennusten on loputtava. Lisäksi tarvitsemme takuun vakinaisen henkilöstön lisäämiseksi ja määräaikaisten vakinaistamiseksi, hän painotti.

Sosiaali- ja terveysalan henkilöstöstä noin kolmannes on erilaisissa pätkätöissä. Sassi arvioi tilanteen voivan johtaa ammattitaito- ja koulutusvaatimusten putoamiseen.
- Yhä pienempi joukko kantaa vastuuta työn kehittämisestä työpaikoilla, hän sanoi.

Kuntien yhteisövero arvioitava uudelleen

Ministeriarviot kuntien taloudellisesta tilanteesta käyvät ristiin todellisuuden kanssa. Budjettiriihen jälkeen monessa kunnassa epätietoisuus onkin muuttunut kriisitietoisuudeksi, arvioi kunta-alan unionia edustava KTV:n toinen puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori Lappeenranta-seminaarissa torstaina.

- Toukokuussa tehdyn kyselyn mukaan lähes puolet kunnista ilmoitti myös ensi vuotta koskevasta palkansäästötarpeesta. Budjettiriihessä kuitenkin päätettiin leikata kunnille tuloutettavaa yhteisövero-osuutta lähes miljardilla markalla, Santamäki-Vuori totesi.

Kuntatalouteen vaikuttavat ensi vuonna myös veroratkaisut ja kunta-alan unioni korostaa, ettei yleistä veronkevennystä voi rahoittaa kuntatalouden kustannuksella.

- Kuntasektorilla palveluita ja investointeja on rahoitettu lomautuksilla ja lomarahoista luopumisilla ja säästöohjelmien vuoksi kuntahenkilöstön ansiokehitys on jäänyt tulosopimuksissa sovittua heikommaksi.

Santamäki-Vuori tähdensi, ettei talouden hallinta voi perustua kuntahenkilöstön etuuksista tinkimiseen.

STT-IA
20.8.1999