Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti

Töölön Seudun Kokoomus ehdottaa Ilkka Suomista Kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi

Töölön Seudun Kokoomus ehdottaa ministeri, europarlamentaarikko Ilkka Suomisen asettamista Kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi. Yhdistys toivoo, että Kansallinen Kokoomus rp. järjestää tarvittaessa jäsenäänestyksen Kokoomuksen presidenttiehdokkaasta.

Ehdollepanoon tarvitaan 50 jäsenyhdistyksen tuki. Kansallinen Kokoomus rp. päättää presidenttiehdokkaasta puolueen ylimääräisessä puoluekokouksessa 30.10.1999.

RKP: Esitys asuntolainojen korkovähennyksen poistamisesta haudattava

RKP:n mielestä puheet asuntolainojen korkovähennysoikeuden kaventamisesta olisi syytä lopettaa alkuunsa.

RKP:n työvaliokunnan torstaina toimittaman lausunnon mukaan ei ole mitenkään selvää, että vähennysoikeuteen puuttuminen vaikuttaisi oleellisesti asuntojen hintojen nousuun. Valiokunnan mukaan on väärin, jos koko maa joutuu lähinnä pääkaupunkiseudun ongelman maksumieheksi.

Kannanoton mukaan asuntomarkkinoissa saavutetaan tasapaino vain asuntojen tarjontaa lisäämällä, ja asuntotuotannon luonteeseen kuuluu, että asuntotuotanto reagoi hitaasti markkinoiden äkillisiin muutoksiin.

RKP:n työvaliokunta kehottaa odottamaan toisen valtiovarainministerin Suvi-Anne Siimeksen (vas.) nimittämän asuntopoliittisen selvitysmiehen Peter Fredrikssonin esitystä, joka tullee muodostaman yhtenäisen paketin.

RKP:n mukaan vähennysoikeutta ei tule käyttää suhdannepoliittisena välineenä. Puolue on valmis harkitsemaan rakentavia ehdotuksia, jotka säilyttävät asukkaiden mahdollisuudet valita haluamansa asumismuoto, jos asumisen verotuksen muuttamiseen on tarpeita ja mahdollisuuksia muista syistä, kannanotossa todetaan.

Vihreät: Asuntokeskustelu takertunut yksityiskohtiin

Vihreät arvostelevat asuntokeskustelua yksityiskohtien näpertelystä, kun kannanotoissa on keskitytty pelkästään asuntolainojen korkovähennysoikeuden kaventamiseen.

- Korkovähennys on asuntopolitiikan kokonaisuudessa yksi mahdollinen keino, mutta sitä ei pidä tarkastella erillään asuntopoliittisten toimien kokonaisuudesta, jonka sisältö on monilta osiltaan selkiytymätön, Vihreän liiton puheenjohtaja Satu Hassi ja puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ulla Anttila korostavat tiedotteessaan.

Hassin ja Anttilan mukaan toimenpiteitä tarvitaan sekä tarjonta- että kysyntäpuolella. Asuntopulaan vaikutetaan mm. aluepolitiikalla ja kaavoituksella. Kuntien tulisi varmistaa nykyistä jämäkämmin, että asunnoille kaavoitetut tontit todella rakennetaan viivytyksittä.

Asunnon ostajan verovähennysoikeuden lisäksi pitäisi puuttua myyjänkin osuuteen mm. myyntivoittoa ja pääomavoittoa verottamalla, Anttila ja Hassi katsovat.

He muistuttavat, että asuntopulaan vaikuttavat olennaisesti sosiaalinen asuntotuotanto, yksityisten vuokra-asuntojen saaminen markkinoille sekä asumistukien muodot.
- Suomalainen asuminen on edelleen liian painottunut omistusasumiseen. Jatkossa on yhä enemmän syytä kehittää asumisen tukemista, ei omistamisen tukemista, Hassi ja Anttila vaativat.

Metallin Lundhille käy rahatupokin

SAK:laisen Metalliliiton puheenjohtaja Per-Erik Lundh (sd.) on valmis hyväksymään seuraavaksi tulopoliittiseksi ratkaisuksi myös ns. rahatupon eli yksinkertaisimmillaan palkankorotukset ja verohelpotukset sisältävän ratkaisun.

Sen oheen voitaisiin liittää keskusjärjestöjen tahdonilmaus mm. työehtosopimusten yleissitovuuden laajentamisesta, Lundh katsoo Demarin haastattelussa keskiviikkona.

- Metallin kannalta yleissitovuuden laajentaminen ei ole reunaehto. Kehitys työmarkkinoilla on kuitenkin sellainen, että työsopimuslakikomiteassa on päästävä tuloksiin, Lundh sanoo.

Hänen mukaansa tupoa ei synny ilman Paperiliittoa. Liitto on ilmoittanut, ettei se alakohtaisten ongelmien vuoksi ole kiinnostunut tuposta.

Vasemmistoliitto: Hallituksen vahvistettava Itämeri-ohjelma poliittisella päätöksellä

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä vaatii hallitusta kiirehtimään Itämeri-ohjelman kehittämistä poliittisella päätöksellä. Vasemmistoliitto korosti eduskuntaryhmänsä kesäkokouksessa Hangossa tiistaina, että hallitus on sitoutunut Itämeri-ohjelman laadintaan, ja ohjelmaan liittyvät poliittiset linjaukset tulisi tehdä mitä pikimmin, jotta ohjelman valmistelu saadaan täysipainoisesti liikkeelle.

Itämeri-ohjelman tavoitteena on Itämeren ekologisen tasapainon lisääminen vähentämällä rehevöitymistä ja ympäristömyrkkyjen kertymistä ravintoketjuihin.

Vasemmistoliiton mukaan suojelu edistää myös taloudellisia arvoja: ekologiseen tasapainoon sijoitetut markat palautuvat Suomelle myös tuottamalla positiivista mielikuva- ja imagohyötyä, mikä on kansainvälisillä markkinoilla kovaa valuuttaa, eduskuntaryhmä korostaa.

Suomen olisi oltava aktiivinen myös muissa Itämeren suojeluprojektien toimeenpanossa ja rahoituksen järjestämisessä. Luontevinta olisi vahvistaa jo olemassa olevien EU-ohjelmien rahoitusta.

Suomen tulisi myös tiukentaa poikkeuslupakäytäntöään typpipäästöjen rajoittamiseksi. Ryhmän mukaan alueelliset ympäristökeskukset ovat myöntäneet yhdyskunnille ja teollisuudelle liian kevein perustein poikkeuslupia päästötasojen nostamiseen.

STTK tyrmää korkovähennyksen poiston

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK vastustaa kaavailuja asuntolainojen korkovähennyksen poistamiseksi tai kaventamiseksi. STTK odottaa sen sijaan hallitukselta pitkäjänteistä asuntopolitiikkaa, jolla taattaisiin kohtuuhintainen asuminen palkansaajille.

STTK muistuttaa, että asuntolainojen verovähennys koskee suurta osaa palkansaajista. Verohallituksen laskelmien mukaan lähes miljoona verovähennyksen tekijää ansaitsee vähemmän kuin 200 000 markkaa vuodessa. Kysymys ei ole siis hyvätuloisten verovähennyksistä.

Tilastot osoittavat STTK:n mukaan kiistatta, että suurituloisten osuus tästä verovähennyksestä on supistunut. Vähennyksen poisto koskisi kipeimmin keskituloisia palkansaajia. STTK:n jäsenkunnasta 78 prosenttia asuu omistusasunnoissa.

Maan hallituksen tulisi tempoilun sijasta ryhtyä pitkäjänteiseen ja johdonmukaiseen asuntopolitiikkaan, jonka tähtäimessä on kohtuuhintaisten ja -tasoisten omistus-, asumisoikeus- ja vuokra-asuntojen takaaminen palkansaajille.

Siimes: Asuntovähennys hallituksen käsittelyyn

Toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes (vas.) aikoo tuoda esityksensä asuntovähennyksen leikkaamisesta hallituksen käsittelyyn ministereiden lomien päätyttyä.

Siimes ilmoitti tiistaina eduskuntaryhmänsä kesäkokouksessa Hangossa, että hänen kantansa ei ole muuttunut tiukasta julkisesta ripityksestä ja myös useiden vasemmistoliiton kansanedustajien vastustuksesta huolimatta.

- Pallo on nyt hallituksella. Kysymys on siitä, pystymmekö käyttämään tällaista finanssipoliittista asetta aikana, jolloin korkojen korottamiseen ei ole mahdollisuutta, Siimes perusteli.

Siimes torjui näkemyksen, että esitys asuntojen verovähennysoikeuden kaventamisesta tulisi vetää pois siksi, että ihmiset ovat alkaneet ostaa asuntoja entistäkin kiivaampaan tahtiin saadakseen asuntolainalleen nykymuotoisen verohelpotuksen.

- Ihmisten pitää voida luottaa siihen, että asuntojen hinnat kehittyvät pitkällä tähtäimellä tasaisesti. Jos asuntojen hinnat taas romahtavat pitkän nousukauden jälkeen, muutos on niin raju, ettei mikään verovähennys korvaa siitä syntyvää tappiota, Siimes totesi.

Piekka: Kunta-alan pääsopijat valtion ja kuntien neuvotteluryhmään

Akavan uusi puheenjohtaja Risto Piekka patistaa valtiota kutsumaan kunta-alan pääsopijajärjestöt mukaan valtion ja kuntien neuvotteluryhmään. Ryhmän tehtävänä on turvata kunnallisten peruspalveluiden rahoitus maanlaajuisesti.

Piekka totesi tiistain Etelä-Suomen Sanomissa ja Satakunnan Kansassa, että järjestöjen pääsy mukaan ryhmään voisi helpottaa kuntaratkaisujen aikaansaamista, vaikka syksyn tupo-neuvotteluissa ei käsitelläkään valtion kuntapolitiikkaa.

Piekan mukaan syksyllä valmistuva valtion ja kuntien toimenpiteet sisältävä yhteistyöasiakirja on niin tärkeä, että sen valmisteluun olisi saatava myös henkilöstön näkökulma.
- Haluaisin nostaa tämän aivan keskeiseksi - ei pelkästään tuloneuvotteluja silmällä pitäen, vaan koko kuntasektorin tulevaisuuden kannalta, Piekka sanoi.

Tuleva työmarkkinasyksy on esillä myös tiistaina kokoontuvassa Akavan hallituksessa. Piekka ei kannata Ekonomiliiton toimitusjohtajan Markku von Hertzenin tavoin liittokohtaisia sopimuksia. Hänen mukaansa kahden vuoden pituinen kolmas kattava tupo olisi viisaampi vaihtoehto.

Tehy haluaa tulopoliittisen kokonaisratkaisun

Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy haluaa mahdollisimman laajan tulopoliittisen kokonaisratkaisun. Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola tyrmää Aamulehden haastattelussa niin sanotun jousto-tupon.

- Jousto-tupossa rahaa tulisi alan palkanmaksukyvyn mukaisesti. Teollisuuden vahvat liitot, jotka muutoinkin pystyvät ulosmittaamaan rahaa, ottaisivat kovat korotukset julkisen sektorin jäädessä puille paljaille, Laitinen-Pesola sanoo.

Hän arvelee, että julkisen sektorin palveluiden supistamisvaatimukset jatkuvat edelleen tulevassa ensimmäisessä EMU-tupossa. Tehy onkin valmistautunut tekemään tuloneuvotteluissa yhteistyötä aluksi Opettajien ammattijärjestön OAJ:n kanssa ja jatkossa myös muiden julkisen sektorin liittojen kanssa.

Tehy varautuu myös liittokohtaisen ratkaisun mahdollisuuteen, vaikka pitääkin tupoa ensisijaisena tavoitteenaan.

SAK lisäisi kohtuuvuokraisten vuokra-asuntojen tuotantoa

SAK epäilee vuokra-asuntojen tuotannon jäävän ensi vuonna liian pieneksi. Vuokra-asuntotuotantoa olisi lisättävä erityisesti paikkakunnilla, joilla on puutetta kohtuuvuokraisista asunnoista ja joilla asuntopula jarruttaa avointen työpaikkojen täyttymistä.

SAK arvioi, että asuntojen kokonaistuotannon olisi oltava noin 35 000 asuntoa vuodessa. Tästä valtaosan tulisi olla asuntolainoitettuja kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Ensi vuodelle kaavailtu 13 000 aravavuokra-asunnon tuotanto ei SAK:n mukaan riitä.

SAK:n hallitus vaati maanantaina, että tonttimaan tarjonta on turvattava pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Tonttikauppaa voitaisiin vauhdittaa esimerkiksi verotuksellisin keinoin.

Koonnut: IA
20.8.1999