Viikon varrelta - ulkomaat lyhyesti

The Telegraph: Uusi tutkimus Prodin talousasioista

Italian viranomaiset ovat aloittaneet uuden rikostutkinnan Euroopan komission tulevan puheenjohtajan Romano Prodin talousasioista, kirjoitti brittiläinen The Telegraph -lehti perjantaina verkkonumerossaan. Euroopan parlamentin on määrä vahvistaa Prodin nimitys syyskuun alussa.

Juttu koskee Prodin ja hänen vaimonsa bolognalaista konsulttiyhtiötä, joka sai 90-luvun alussa palkkioina yli 9 miljoonaa markkaa. Prodi ei kertonut yhteyksistään kyseiseen yhtiöön toimiessaan Italian pääministerinä, mikä rikkoo virkamiehien talouskytköksiä koskevaa lakia.

Italian lain mukaan virkamiesten on tehtävä selkoa kaikista pörssiomistuksistaan. Prodin mielestä hänen ei ollut tarve kertoa yhteyksistään yhtiöön, koska se ei maksanut osinkoa noina vuosina.

Viranomaiset avasivat tutkimuksen uudelleen sen jälkeen, kun The Telegraph -lehti oli kertonut, että osa konsulttipalkkioista tuli lähteistä, joita tutkittiin jo erään toisen Prodia koskevan rikosjutun yhteydessä 1996. Tuossa yhteydessä tutkittiin mm. Prodin osuutta suuren elintarvikejätin yksityistämiseen.

Prodi on aikanaan julistettu syyttömäksi kaikissa häntä koskevissa talousepäilyissä. Uuden tutkimuksen aloittaminen tuli Prodille epämiellyttävän yllätyksenä, mutta hän uskoo jutun ratkeavan nopeasti, kirjoitti lehti perjantaina.

Meksikossa suurin huumetakavarikko kymmeneen vuoteen

Viranomaiset kertoivat keskiviikkona takavarikoineensa kaikkiaan 8 600 kiloa kokaiinia meksikolaisesta kalastaja-aluksesta, jonka merivoimien alukset saartoivat noin 700 kilometrin päähän Meksikon Tyynenmeren puoleiselta rannikolta.

Kalastajalaiva saatettiin satamaan, missä aluksen kapteeni ja 15 miehistön jäsentä pidätettiin. Viranomaiset kertoivat saaneensa vihjeen asiasta Yhdysvaltain rannikkovartiostolta, joka havaitsi merellä kaksi alusta ankkuroituna lähelle toisiaan. Viranomaiset uskovat, että miehistön tarkoituksena oli siirtää huumeita aluksesta toiseen.

Huumelastin uskotaan olevan peräisin Kolumbiasta. Viranomaiset arvelevat, että noin 60 prosenttia Yhdysvaltoihin menevästä kokaiinista kulkee Meksikon kautta. Tänä vuonna Meksikon virkavallan käsiin on päätynyt jo noin 25 000 kiloa kokaiinia, 850 000 kiloa marijuanaa ja 671 000 kiloa oopiumpohjaisia huumeita.

Yli 70 prosenttia serbeistä haluaa Milosevicin eroavan

Lähes kolme neljästä serbistä haluaa Jugoslavian presidentti Slobodan Milosevicin eroavan. Tämä selviää keskiviikkona julkistetusta jugoslavialaisesta mielipidekyselystä. Kyselyssä oli mukana tuhat ihmistä eri puolilta Serbiaa, ei kuitenkaan kosovolaisia. Kyselyn oli tehnyt riippumaton Partner-instituutti.

72 prosenttia kysellyistä oli sitä mieltä, että Jugoslavian nykyisen johdon on väistyttävä. Tarpeettomana johdon vaihtumista piti 19 prosenttia, ja 9 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

Serbian väestöstä oli 71 prosenttia sitä mieltä, että maa on kulkemassa "väärään suuntaan". Suhteiden solmimista uudelleen NATO-maihin vastusti kuitenkin 55 prosenttia kysellyistä. Tämä heijastaa tarkkailijoiden mukaan sitä katkeruutta, mitä valtaosa Jugoslavian asukkaista edelleen tuntee NATO:n 11 viikkoa kestäneestä pommituskampanjasta.

WHO: Epidemiat ovat iskeneet Kosovoon

Vakavat tautiepidemiat uhkaavat Kosovossa asuvia ihmisiä, sanoi Maailman terveysjärjestö WHO Genevessä antamassaan lausunnossa keskiviikkona.

Maakunnassa on jo todettu A-hepatiitti - ja poliotapauksia. WHO:n mukaan on ryhdyttävä välittömiin toimiin uusien tartuntojen estämiseksi. Poliotapaus todettiin kolmevuotiaalla pojalla viime viikolla pristinalaisessa sairaalassa. Poika oli kotoisin köyhältä alueelta, eikä häntä ollut rokotettu.

WHO:n mukaan rokotusohjelmat ovat Kosovossa olleet riittämättömiä edellisen kolmen vuoden aikana. Vuonna 1996 tehty tutkimus osoitti, että vain 53 prosentille kaksivuotiaista oli annettu kaikki tarvittavat rokotteet poliota ja tuhkarokkoa vastaan.

Poliisi pidätti oikeistoradikaaleja Hessin muistopäivänä

Poliisi pidätti tiistai-iltana kymmeniä oikeistoradikaaleja ja hajotti natsijohtaja Rudolf Hessin kunniaksi järjestettyjä mielenosoituksia useissa Saksan osavaltioissa. Pidätyksiä tehtiin Schleswig-Holsteinissa, Mecklenburg-Vorpommernissa ja Berliinissä. Tiistaina tuli kuluneeksi kaksitoista vuotta Hitlerin sijaisena toimineen Rudolf Hessin kuolinpäivästä.

Pelkästään Berliinissä poliisi pidätti 25 ihmistä, jotka aikoivat järjestää kaupungissa mielenilmauksen. Nuorilla skinheadeillä oli mukanaan kolmannen valtakunnan sotalippu ja he huusivat Hessiä kannattavia iskulauseita. Juuri tiistaina poliisin tietojen mukaan Potsdamissa oli piirretty talon seinään 39 hakaristiä ja SS-tunnuksia.

Schleswig-Holsteinissa poliisi korjasi huostaan kymmenen oikeistoradikaalia. Henkilökohtaisissa turvatarkastuksissa osa tarkastettavista teki vastarintaa, ja yksi poliisi loukkaantui lievästi välikohtauksessa.

Rudolf Hess teki itsemurhan 93-vuotiaana vuonna 1987 istuttuaan sotarikosten takia vankilassa berliiniläisessä Spandaun vankilassa yli 40 vuotta.

Primakov uuden poliittisen liiton johtoon

Venäjän entinen pääministeri Jevgeni Primakov suostui tiistaina virallisesti johtamaan uutta poliittista liittoa seuraavissa parlamenttivaaleissa, kertoivat venäläiset uutistoimistot.

Uutistoimisto Interfaxin tietojen mukaan Primakov toimii keskustapainotteisen Isänmaa-Koko Venäjä -liiton yhteistyöneuvoston johtajana ja on sen vaalilistan kärjessä.

Moskovan kaupunginjohtajan Juri Luzhkovin Isänmaa-puolue ilmoitti viime viikolla liittoutuneensa Koko Venäjä -puolueen kanssa seuraavia parlamentti- ja presidentinvaaleja varten. Koko Venäjä -puolueen perustivat keväällä Venäjän merkittävimpien alueiden kuvernöörit.

Poliittisten asiantuntijoiden mukaan Venäjän suosituimmaksi poliitikoksikin kutsutun Primakovin mukaantulo tekisi liitosta vaalien suosikin. Venäjällä pidetään parlamenttivaalit 19. joulukuuta.

Liiton kokouksessa tehty päätös pitää kuitenkin vielä vahvistaa elokuun lopussa pidettävässä puoluekokouksessa.

Entinen vakoilujohtaja ja ulkoministeri Primakov astui Venäjän hallituksen johtoon 1998. Hänen varovainen poliittista vakautta ylläpitävä kompromissipolitiikkansa ja taloudellinen kurinpitonsa sai laajalti arvostusta. Presidentti Boris Jeltsin erotti hänet kuitenkin toukokuussa.

Syyttäjä ei halua syytteitä Dianan kuolonkolarista

Pariisin syyttäjänviraston mukaan prinsessa Dianan kahden vuoden takaisesta kuolonkolarista ei tulisi nostaa syytteitä. Syytteen nostamista on harkittu yhdeksää valokuvaajaa ja yhtä moottoripyöräilijää vastaan, jotka seurasivat Walesin prinsessaa kuljettanutta autoa kohtalokkaana yönä elokuussa 1997.

Syyttäjänviraston mukaan kyseisten henkilöiden syyllisyydestä ei ole löytynyt tarpeeksi todisteita. Onnettomuuden pääsyy näyttäisi olevan se, että kuljettaja menetti ajoneuvonsa hallinnan, syyttäjäviranomaiset toteavat.

Prinsessa Diana, hänen seuralaisensa Dodi Al Fayed ja autoa kuljettanut Henri Paul saivat surmansa, kun rajua ylinopeutta ajanut Mercedes törmäsi betonipylvääseen liikennetunnelissa Pariisin keskustassa. Henri Paulin verestä mitattiin onnettomuuden jälkeen rattijuopumusrajan ylittävä pitoisuus alkoholia.

Lopullisen päätöksen kolarin tiimoilta nostettavista syytteistä tekevät asiaa tutkineet kaksi ranskalaista tuomaria.

Rattijuoppojen nimet julki Virossa

Viron poliisi toteutti viikonvaihteessa päätöksensä kaikkien tavattujen rattijuoppojen nimien julkaisemisesta. Viime viikonlopun aikana pääsi julkisuuteen 28 rattijuoppoa.

Poliisi välittää auton ratin takaa alkoholin vaikutuksen alaisena tavattujen nimet ja syntymäajat julkisiin tiedostoihin poliisipiireittäin. Samalla välitetään tiedot myös lehdistön käyttöön.

Britannia aikoo katkaista "sietämättömän" pakolaisvirran

Britannia ilmoitti maanantaina työskentelevänsä eurooppalaisten kumppaniensa kanssa katkaistakseen "sietämättömän" laittomien pakolaisten virran Englannin kanaalin yli.

Yksitoista ihmistä loukkaantui viikonvaihteessa Doverin satamakaupungissa, jossa paikalliset asukkaat ja turvapaikan hakijat ottivat yhteen. Paikallisviranomaiset ovat kuvailleet Doveria "ruutitynnyriksi" ja pyytäneet hallitusta karkottamaan pakolaisia väkivaltaisuuksien välttämiseksi.

40 000 asukkaan Doverissa majailee noin 800 turvapaikanhakijaa, joista suurin osa on afgaaneja, kurdeja ja Kosovon albaaneja. Lisäksi kaakkoiseen Kentin kreivikuntaan on majoittunut tuhansia turvapaikan hakijoita.

Viranomaisten mukaan suurin huoli on se, että määrä kasvaa jatkuvasti.
- Työskentelemme läheisessä yhteistyössä ulkomaisten viranomaisten kanssa, jotka ongelma saataisiin ratkaistua ennen kuin se saapuu meidän rannikollemme, sanoi 2. sisäministeri lordi Bassam maanantaina.

EU-komissaari Patten haluaisi lisätä puolustusmäärärahoja

EU:n ulkosuhteista vastaava komissaariehdokas Chris Patten vaati maanantaina EU:n puolustusmenojen kasvattamista ja sanoi, että veronmaksajat on suostuteltava maksamaan kustannukset.

- Uskon, että Kosovon kriisi osoitti, että Eurooppa tarvitsee parempaa puolustuskapasiteettia. Me tarvitsemme poliittista tahtoa vakuuttaa äänestäjämme siitä, että puolustusmenoja on lisättävä ja tehostettava. Ilman tätä suuri osa hyvää tarkoittavista puheistamme on pelkkää ilmaa, Patten sanoi kirjallisessa vastauksessaan EU:n parlamentin tekemään kysymykseen.

Pattenin mukaan EU:n yhteiset sotilasjoukot voitaisiin ottaa käyttöön "ei kovinkaan kaukana tulevaisuudessa".
- Tarvitsemme uskottavat sotilasvoimat, jotka voidaan koota nopeasti ja joustavasti, Patten sanoi lisäten, että EU voisi näin aloittaa itsenäisiä operaatioita.

Kosovon sodassa Eurooppa joutui turvautumaan Yhdysvaltain sotilaskoneistoon ja kriisi onkin lisännyt EU:ssa vaatimuksia, että sen tulisi ottaa suurempi rooli kriisinhallintatehtävissä.
- Minun mielestäni EU ei voi eikä sen pidä tehdä NATO:n tehtäviä. EU:n tavoitteena ovat rauhanturvaaminen, kriisinhallinta ja humanitaarinen työ, Patten korosti.

Amerikkalaisdiplomaatit palasivat entiseen Saigoniin

Yhdysvallat avasi maanantaina konsulaatin Ho Chi Minhin kaupungissa Vietnamissa. Konsulaatti avattiin Vietnamin suurimmassa kaupungissa lähes tarkalleen samalle paikalle, mistä Yhdysvaltain suurlähetystön henkilökunta pakeni dramaattisesti helikoptereilla huhtikuussa 1975.

Konsulaatin avannut Yhdysvaltain Vietnamin-suurlähettiläs Pete Peterson, itsekin Vietnamin sodan veteraani, sanoi uuden konsulaatin olevan merkittävä askel maiden kahdenvälisille suhteille. Yhdysvallat ja Vietnam solmivat diplomaattisuhteet vuonna 1995 ja maiden välinen kanssakäyminen on ollut koko ajan vilkastumaan päin.

Yhdysvaltain suurlähetystö silloisen Etelä-Vietnamin pääkaupungissa Saigonissa jäi historiaan televisiokuvista, joissa sodan Pohjois-Vietnamille hävinneet amerikkalaiset pakenivat paniikissa lähetystön katolle laskeutuneisiin helikoptereihin.

Alkuperäinen lähetystörakennus purettiin viime vuonna ja viereen rakennettiin uusi kaksikerroksinen konsulaattirakennus. Avajaisjuhlallisuuksien osanottajat panivat merkille, ettei helikopterievakuointia voida enää toistaa: konsulaatissa on harjakatto.

Koonnut: IA
20.8.1999