Viikon varrelta - kotimaan talousuutisia lyhyesti

Lehtitieto: Puolalaistelakka kilpailee Saarikankaan kanssa Masa Yardsista

Puolalainen Gdynian telakka kilpailee Martin Saarikankaan johtaman konsortion kanssa Kvaerner Masa-Yardsin telakoiden omistuksesta, Financial Times kertoi perjantaina.

Lehden tietojen mukaan Gdynia on jättänyt Masa-Yardsista Kvaernerille tässä kuussa alustavan tarjouksen ja sen on määrä laatia lopullinen tarjous syyskuun loppuun mennessä. Puolalaistelakan omat varat eivät ostokseen riitä, vaan sen on vielä vakuutettava rahoittajat hankkeen tueksi, Financial Times arvelee.

Lehden mukaan puolalaisten strategiana olisi leikata Masan kustannuksia siirtämällä työvaltaisimmat laivanrakennuksen vaiheet Puolan telakoille, missä työvoima on halvempaa. Suomeen jäisi laivojen viimeistely.

Kvaernerin telakkaryhmän johtaja Antti Pankakoski vahvisti puolalaistelakan olevan yksi Masa-Yardsin ostajaehdokkaista. Hänen mukaansa kiinnostuneita tahoja on enemmänkin, mutta "alle kymmenen".

Pankakosken mukaan tarkkaa aikataulua päätöksenteolle on vaikea sanoa, koska se riippuu osin myös tarjousten tekijöistä. Sen jälkeen kun tarjoukset ovat sisällä, päätöksen tekoon menee muutama viikko. Puolalaisten tarjous valmistunee jo ennen määräajan loppua, mutta ratkaisun syntyminen vielä syyskuun aikana olisi optimistinen veikkaus, Pankakoski sanoi.

Kvaerner pisti koko telakkaryhmänsä myyntiin keväällä. Saarikangas kertoi jo kesäkuussa neuvottelevansa ostajaryhmänsä kanssa Masa-Yardsin Turun ja Helsingin telakoiden ostamisesta.

- Nyt viimeistelemme omaa tarjoustamme ja toivomme, että myyntipäätökset tehdään vielä tämän syksyn aikana, Saarikangas sanoi perjantaina.

SOK-yhtymä paransi reilusti tulostaan alkuvuonna

SOK-yhtymän tammi-kesäkuun tulos koheni roimasti. Yhtymä kertoi torstaina 191 miljoonan markan rahoituserien jälkeisestä tuloksesta. Vuotta aiemmin tulosta kertyi 72 miljoonaa markkaa.

Tulosta paransivat liiketoiminnan muiden tuottojen merkittävä kasvu. Yhtiön mukaan suurin erä kertyi Radiolinjan osakkeiden myynnistä, joka tuotti 98 miljoonaa markkaa. Liiketoimintaryhmien yhteenlaskettu operatiivinen tulos oli viime vuoden tasolla. Eniten paransivat hotelli- ja ravintolatoimialat sekä marketit.

Maatalous- ja rautakaupan tulokset heikkenivät loivasti, samoin autokauppa laski, mutta pysyi kuitenkin voitollisena. Sen sijaan tavaratalokauppa jäi tappiolle ja edellisvuotista heikommaksi.

SOK-yhtymän liikevaihto kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla 5,6 prosenttia 7,3 miljardiin markkaan. S-ryhmän vähittäismyynti kasvoi lähes seitsemän prosenttia viime vuodesta 16,4 miljardiin markkaan.

SOK-yhtymä uskoo koko vuoden tuloksen paranevan viime vuodesta. Liikevaihdolle odotetaan noin viiden prosentin kasvua.

Merita-Nordbanken järjestää rahoitustoimintansa uudelleen

Merita-Nordbanken järjestää rahoitustoiminnot uudelleen niin, että Merita Rahoitus, Merita Asiakasrahoitus ja Nordbanken Finans tytäryhtiöineen muodostavat rahoitusyhtiötoiminnot.

Pankkikonserni aikoo syksyn aikana selvittää, mikä on rahoitusyhtiöiden toiminnallisesti tarkoituksenmukaisin yhtiörakenne.

Meritan torstaisen tiedotteen mukaan uudelleenjärjestelyn tarkoituksen on parantaa asiakaspalvelua ja säästää kustannuksia. Merita-Nordbankenin rahoitusyhtiöiden lainakanta on noin 35 miljardia markkaa ja vuositulos yli 700 miljoonaa markkaa. Yhtiöt työllistävät 800 henkeä.

Tuottajahintojen nousu jatkui heinäkuussa

Tuottajahinnat nousivat 0,9 prosenttia kesäkuusta heinäkuuhun. Vuositasolla tuottajahinnat sen sijaan laskivat 1,2 prosenttia, ilmenee Tilastokeskuksen tuottajahintatilastosta.

Heinäkuun nousu johtuu muun muassa öljytuotteiden, perusmetallien ja sellun hinnan kohoamisesta. Vuositasolla hinnat laskivat, kun sähkö, rauta- ja teräsmetallit, elintarvikkeet ja kemikaalit halpenivat.

Vientihinnat nousivat heinäkuussa 1,1 prosenttia viime kuusta, mutta laskivat vuositasolla 4,8 prosenttia. Tuontihintojen nousua kertyi kuukaudessa 1,2 prosenttia ja vuotta aiempaan verrattuna hinnat nousivat 0,6 prosenttia.

Kilpailu alentanut sähkön hintaa

Kilpailun tulo sähkömarkkinoille on laskenut sähkön hintaa, vaikka vain seitsemän prosenttia suomalaisista kotitalouksista kilpailuttaa sähkönsä. Kilpailun myötä sähköyhtiöt ovat alentaneet hintojaan yleisestikin.

Sähkömarkkinakeskuksen mukaan kilpailu on tuonut sähkölaskuihin 1-2 pennin alennuksen kilowattitunnilta.
- Kilpailun myötä suomalaisten sähkölasku koko maassa on pienentynyt useiden satojen miljoonien markkojen verran, ylitarkastaja Antti Paananen Sähkömarkkinakeskuksesta sanoo.

Sähkön pienkäyttäjät ovat viime vuoden syksystä voineet kilpailuttaa sähkön myyjänsä. Vain pieni osa, 1-2 prosenttia eli 30 000-40 000 pienkäyttäjistä on vaihtanut myyjää. Myyjää vaihtaneet ovat yleensä keskimääräistä suurempia sähkönkäyttäjiä, esimerkiksi sähkölämmitystaloudessa asuvia.

Sähkömarkkinakeskuksen mukaan pienkäyttäjistä seitsemän prosenttia on kuitenkin kilpailuttanut sähkönsä ja ostaa nyt sähkönsä tarjoushinnoin ja -sopimuksin.

Paananen arvioi, että sähkön hinnan alentuminen kilpailun myötä jatkuu myös tänä vuonna, joskin viimevuotista hitaammin.

Öljyn hinnannousu uhkaa muoviteollisuuden kannattavuutta

Muovituotteiden hintoja pitäisi korottaa nykytasosta viidennes, jotta alan teollisuuden kannattavuus säilyisi. Suomen Muoviteollisuusliiton toimitusjohtaja Kari Teppola onkin huolissaan yritysten toimintaedellytyksistä.

Muovituotteiden hintapaineiden taustalla on raakaöljyn hinnan nousu. Raaka-aineen osuus muovituotteen valmistajan saamasta hinnasta on keskimäärin 45 prosenttia.

Teppolan mukaan yleisimpien polyolefiinimuovien hinnat ovat kuluvan vuoden aikana nousseet yli 40 prosenttia. Yli 20 prosentin hinnankorotuksia muovituotteisiin on kuitenkin vaikea saada muun muassa, koska alalla on käytössä runsaasti pitkäaikaisia ja kiinteähintaisia sopimuksia.

Teppolan mukaan hintojen nousu on kiusallista nykytilanteessa, jossa teollisuuden tuotannon kasvu on hidastunut elektroniikkateollisuutta lukuunottamatta. Lisäksi muovipakkauksia valmistavat yritykset kärsivät vielä Venäjän kaupan hiljentymisestä.

Muoviteollisuuden raaka-ainetoimittajat ennakoivat hintojen nousun jatkuvan edelleen. Suomessa toimii noin 600 muoviteollisuusyritystä, jotka työllistävät yhteensä noin 13 000 ihmistä.

Rautaruukki muodostaa teräspalvelu-ryhmän

Rautaruukki muodostaa lokakuun alusta konserniin Teräspalvelu-ryhmän (Rautaruukki Steel Service Division).

Ryhmään kuuluvat Suomessa, Baltiassa, Puolassa ja Venäjällä toimiva Asva-konserni, Norjassa toimiva CCB Gruppen sekä Saksassa toimivat Rautaruukki Stahlservice ja Fundia Mülheimin kelan leikkaustoiminta, Rautaruukki kertoi tiistaina.

Rautaruukki Teräspalvelu-ryhmän tämän vuoden liikevaihtotavoite on runsaat kolme miljardia markkaa. Ryhmän johtajaksi on lokakuun alusta alkaen nimitetty Asva Oy:n toimitusjohtaja Matti Arteva, joka jatkaa edelleen myös Asvan toimitusjohtajana.

Pankin sopiva omistus takaa yrityksille halvemman rahoituksen ja pienimmät vakuudet

Pankin sopiva osakeomistus takaa lainaa hakevalle yritykselle halvimman rahoituksen. Vakuuksia asettavat vähiten sellaiset yritykset, joiden osakkeita pankit omistavat merkittävässä määrin. Rahoituskustannukset ja vakuusvaatimukset ovat korkeammat sellaisilla yrityksillä, jotka lainaavat rahaa useammilta pankeilta.

Näihin keskeisiin johtopäätöksiin päädyttiin tiistaina Helsingin kauppakorkeakoulussa tarkastetussa KTL, MBA Mervi Niskasen väitöskirjassa, jossa selviteltiin pankkisuhteiden ja rahoitusjärjestelmän merkitystä yrityksen näkökulmasta.

Niskasen tutkimuksen mukaan erot yritysten välillä olivat merkittävät. Parhaiten vieraan pääoman ehtoista rahoitusta saivat yritykset, joiden osakkeista ainakin yksi pankki omistaa merkittävän, joskaan ei määräävään asemaan oikeuttavan osuuden.

- Optimiomistus on noin kymmenen prosenttia. Silloin yritys saa pankkilainaa halvimmalla ja vähäisimmillä vakuusvaatimuksilla, sanoo Niskanen.

Tutkimuksen mukaan omistuksen jäädessä tätä pienemmäksi tai kasvaessa merkittävästi suuremmaksi, esimerkiksi 20 prosenttiin, vaikutus on päinvastainen. Pankin omat riskit kasvavat, ja toisaalta pankki voi suuremman valtansa nojalla myös vaatia enemmän.

Corporate Borrowing Patterns with Bank Equity Ownership -nimisen väitöskirjan aineisto perustuu 44 julkisessa noteerauksessa olevan yrityksen aineistoon. Tutkimuksen kohteena oli yhteensä 330 kotimaisen ja ulkomaisen pankin myöntämää markka- tai valuuttapohjaista lainaa. Joukkovelkakirjoja näistä oli 22.

Koonnut: IA
20.8.1999