Otavan syysuutuuksia: proosaa, kulttuurihistoriaa, muistelmia

Useat tutut tekijät kuten Laila Hietamies, Raija Siekkinen, Anja Snellman, Antti Hyry, Lassi Nummi ja Hannu Mäkelä julkaisevat uutuutensa.

Otavan syksyn esikoiskirjailijoita ovat Eira Mollberg ja Össi Nikula. Mollbergin Vakuuslapset kertoo kuuluisan taiteilijaperheen järkyttävästä kohtalosta. Nikulan Isän iso tyttö ei itke on omin kokemuksiin pohjaava tarina helsinkiläistytön elämästä sotavuosina 1939-1944.

Kuvataiteilija Hannu Väisäsen suururakka Kalevalan kuvitus on valmistunut. Taidetta ja kulttuurihistoriaa esitellään myös monen kirjoittajan voimin.

Otavan kirjasyksyssä on tuttuun tapaan mukana käännösromaaneja, historiaa, lasten- ja nuortenkirjoja, jännitystä ja viihdettä. Kotimaisen proosan antiin kuuluu Antti Hyryn Aitta, Raija Siekkisen Se tapahtui täällä, Sirkka Laineen Puuttuva aika ja Tuija Lehtisen Mallitoimisto Pandora.

Laila Hietamies kuljettaa lukijansa 1930-luvun kukoistavaan Viipuriin uudessa romaanissaan Siniset Viipurin illat. Teos on jatkoa viime vuonna ilmestyneelle romaanille Kylä järvien sylissä.

Kristina Carlsonin romaani Maan ääreen kertoo nuorukaisen vaiheista viime vuosisadan Siperiassa.

Bo Carpelanin kokoelma Kleen taulun nimi sisältää parisataa proosarunoa, innoittajana Paul Kleen maalaukset. Lassi Nummen Isoisän runot ja muita tarkkailee elämää uuden rakastetun, lapsenlapsen innoittamana.

Pertti Niemisen Tuhkapensas ja krysanteemi esittelee Kiinan klassisen kirjallisuuden mestarin Su Tung-p`on runoutta.

Mies etsii paikkaansa

Miehen elämää ja kasvua kuvataan eri näkökulmista. Hannu Mäkelän omaelämäkerrallinen Äiti kertoo äidin ja pojan suhteesta.

Seppo Jääskeläisen Kulmat liikkuu poikajoukon elämässä 1950-luvun lopun Helsingissä, Alppilassa, Pasilassa ja Vallilassa.

Panu Rajalan Sydämenjäristys -romaanin päähenkilö, leskeksi jäänyt mies etsii paikkaansa. Markku Karpion romaanissa Naisten mies nuori mies hakee rooliaan.

Esko Martikaisen Seulasten lapset on esikoisjännäri tämän päivän Kuopiosta. Reijo Mäen Keltaisessa leskessä turkulainen Jussi Vares on talousrikollisten jäljillä.

Seppo Kärkkäisen sotaromaani Tulituisku kertoo vapaaehtoisina armeijaan hakeutuneista nuorista miehistä. Jorma Kurvisen Sodan jumalat on romaani pohjoisilta rintamilta syksyllä 1942.

Sirpa Tabetin dekkarissa Yöleikki toimittaja selvittää kadonneen miehen arvoitusta. Outi Pakkanen on sijoittanut jännärinsä Macbeth on kuollut Helsingin teatteri -ja taidepiireihin.

Käännöksiä

muualta Otavan kirjasto karttuu neljällä laatuteoksella. Ne ovat belgialaisen Hugo Clausin Belgian suru, etelä-afrikkalaisen J. M. Coetzeen Poikavuodet, britti Will Selfin Suuret apinat ja yhdysvaltalaisen Anne Tylerin Oikukas planeetta.

Louis de Berniéresin Kapteeni Corellin mandoliini kertoo Kefalonian saaresta Kreikassa. Steinunn Sigurdadottirin Sydämen seutuvilla on saanut vuonna 1995 parhaan islantilaisen romaanin palkinnon. Aiheena ovat pohjoisen vahvat naiset.

Ruotsalaisen Marianne Fredrikssonin Simon, yhdysvaltalaisen Erica Jongin Syvästi kaivaten, somalialaisen Nuruddin Farahin Perhesalaisuuksia kuuluvat myös käännöksiin samoin kuin saksalaisen Ingo Schulzen Simple Storys. Romaani on ajankuva entisestä Itä-Saksasta.

Jelena Guron Taivaan pikku kameli sisältää vuonna 1877 Pietarissa syntyneen kirjailijan ja taidemaalarin runoja ja päiväkirjamerkintöjä. Jännityksen ystäviä hemmotellaan koko joukolla uutuuksia. Patricia Cornwellin Syttymispiste on yhdeksäs Scarpetta -jännäri.

Crime Club-sarjassa ilmestyy kaksi teosta: Carolina Garcia-Aguileran Kuumat vedet - Lupe Solanov ratkaisee sekä John Harveyn Rumaa jälkeä.

Vasen suora ja muita muistelmia

Max Jakobson tuo uudessa kaksiosaisessa kirjassaan persoonallisen näkökulman päättyvän vuosisadan keskeisiin tapahtumiin meillä ja muualla.

Teoksen ensimmäisen osan nimenä on Väkivallan vuodet - Erään vuosisadan tilinpäätös 1. Kirjan toinen osa ilmestyy vuoden 2000 syksyllä. Keijo Korhosen muistelmateos Sattumakorpraali syventyy Kekkosen aikaan. Tellervo Koivisto kertoo Päiväkirjan uusilla sivuilla elämästään ja matkoistaan presidentin puolisona.

Vasen suora on nimenä Kalle Holmbergin muistelmilla. Siinä ohjaaja tilittää elämäänsä, ihmissuhteitaan, uraansa, voittojaan ja tappioitaan.

Erkki Toivasen Kanaalin kahden puolen käsittelee Ranskan ja Englannin politiikkaa, kulttuuria, taloutta sekä EU:ta. Aiheita, jotka Ylen ulkomaankirjeenvaihtaja tuntee hyvin.

Pekka Vennamo kertoo julkisesta urastaan kirjassaan Pekka, posti ja Sonera. Juhani Paasikiven teoksen Monumentin sukua aiheena on kirjoittajan isoisä J. K. Paasikivi.

Rillit pois ja riman yli - Urho Kekkonen urheilumiehenä on jatkoa Ari Uinon toimittamalle julkaisusarjalle. Akateemikko Olli Lehto muistelee kirjassaan Ei yliopiston voittanutta.

Erkki Toivasen lisäksi muistelevat myös muutkin tv- ja radiotoimittajat. Heikki Hietamies on kirjoittanut muistelmateoksen Lindin Arvi. Erkki Pälli kertoo koti -ja ulkomaisista viihdetaiteilijoita kirjassa Riemutoimittaja kuuluisuuksien kintereillä. Mattiesko Hytönen valottaa kirjassaan Rinnanympärys 106 kuinka hänestä tuli "Mattiesko Hytönen".

Kirjoja taiteesta ja taiteilijoista

Kai Laitisen esseet kokoelmassa Kirjojen virrassa käsittelevät kotimaisia ja ulkomaisia klassikkoja sekä vähemmän tunnettuja kirjailijoita. Kulttuurikirjoihin kuuluu myös Matti Rinteen Rohkaisupistoksia - Eino Leinon Seuran viisi vuosikymmentä.

Jarl Hellemann esittää esseekokoelmassaan Kustantajan näkökulma käsityksiään mm. klassikkosarjojen julkaisemisesta ja Nobel-palkinnon ennustamisesta.

Pekka Tarkka on toimittanut Pentti Saarikosken Juomarin päiväkirjat, Prahan päiväkirjojen jatko-osan. Matti Klingen Päiväkirjastani huomioi ajan ilmiöitä. Veijo Meren Pohjantähden alla - Kirjoituksia Suomen historiasta sisältää 23 jaksoa kirjailijan neliosaisesta Suomen historiasta.

Timo Valjakka tarkastelee kuvateoksessa Kari Huhtamo kuvanveistäjän taiteen keskeisiä osa-alueita.

Julkisuuden henkilöt kertovat ajatuksiaan muotitaiteilijasta kuvateoksessa Jukka Rintala. Vesa Sirénin Sibelius muistoissamme sisältää aikalaisten kertomuksia säveltäjämestarista.

Luonnosta

Erno Paasilinna kiersi yhdessä Antti Tuurin kanssa viime kesänä Inarinjärvellä. Kokemukset on kirjattu teokseen Isoa Inaria kiertämässä - Kuvauksia Inarin vesiltä ja rannoilta.

Hannu Hautalan ja Markku Lappalaisen kuvateos Luontohetkiä ilmestyy viitenä erikielisenä laitoksena. Martti Lintunen on tallettanut sanoin ja kuvin kalastusmatkaseikkailunsa kirjaan Äärimmäiset kalat.

STT-IA
20.8.1999