Poliisilaki etenee eduskunnan käsittelyyn

Uusi poliisilaki mahdollistaisi mm. valeostot ja soluttautumisen



Poliisi on saamassa oikeudet valeostoihin ja soluttautumiseen sekä salakuuntelu- ja katselulaitteiden asentamiseen tutkittavaan huoneeseen. Menetelmiä aiotaan käyttää vakavan rikollisuuden, esimerkiksi huume- ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan.


Uudet valtuudet sisältyvät hallituksen esitykseen uudeksi poliisilaiksi, joka etenee eduskunnan käsiteltäväksi. Tasavallan presidentti päätti asiasta perjantaina presidentin esittelyssä.

Esitykset sovittavat myös yhteen Suomen ja Euroopan maiden lakeja ja käytäntöjä. Tähän on tarvetta kansainvälisen rikollisuuden torjunnassa, kun mm. Schengenin sopimus vähentää valvontaa EU:n sisärajoilla.

Lakia käsitellään aluksi eduskunnan hallintovaliokunnassa, joka pyytänee lakiesityksestä lisälausuntoja päätöksenteon pohjaksi.

Hallintovaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Matti Väistö (kesk.) arvelee, että laki ehditään hyväksyä vielä syysistuntokaudella.
- Tämä vaikuttaa todennäköiseltä, kun laki tulee käsiteltäväksi näin varhain ja laille on ilmeinen tarve, Väistö otaksuu.

Väistö arvelee alustavasti, että lakia varten tuskin tarvitsee hankkia erikseen perustuslakivaliokunnan lausuntoa esityksen perusteellisen valmistelun takia. Tämä lyhentäisi lain käsittelyaikaa. Esitys täytyy kuitenkin tutkia perusteellisesti, koska kyse on varsin arkaluonteisista asioista, Väistö sanoo.


Säädökset epäsovinnaisista menetelmistä

Poliisilakiin aiotaan lisätä säädöksiä, jotka määrittävät poliisin niin sanottuja epäsovinnaisia menetelmiä koskevat toimivaltuudet.

Poliisille annetaan valtuudet tehdä esimerkiksi huumausaineiden valeostoja sekä soluttautua tarkkailtavan ryhmän joukkoon niiden toiminnan tutkimiseksi ja todisteiden hankkimiseksi rikollisesta toiminnasta.

Nykyinenkään lainsäädäntö ei kiellä peitetoimintaa eikä valeostoja, mutta erityisesti rikosoikeus ja voimassa oleva poliisilaki käytännössä rajoittavat näiden menetelmien käyttöä.

Rajoittavia ovat etenkin säädökset yksityisyyden suojasta ja rikokseen yllyttämisen kieltämisestä. Siksi uudessa lakiesityksessä määritellään aiempaa tarkemmin menetelmien käytön edellytykset.

Poliisi saa myös mahdollisuuden sijoittaa salakuuntelu- tai katselulaitteita rikoksen tutkinnan kannalta tärkeän tilan sisälle, ei kuitenkaan vakinaisesti asumiskäytössä olevaan huoneistoon. Tähän tarvittaisiin aina tuomioistuimen päätös.

Vankiloissa olisi tarkkailu mahdollista myös asumiseen tarkoitetuissa tiloissa rikollisuuden ehkäisemiseksi.

Säännöksiä teknisestä tarkkailusta sisältyy jo voimassa olevaan poliisilakiin. Voimassa olevia säännöksiä on kuitenkin ollut erittäin vaikeaa soveltaa käytännössä, joten tekninen tarkkailu ei ole toiminut odotetusti rikosten torjunta- ja tutkintakeinona.

Säännöksiä on tarkoitus soveltaa vain vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Erityisesti huumausainerikollisuuden torjuminen edellyttää sisäasiainministeriön poliisiosaston lausunnon mukaan yhä tehokkaampia toimia.

Kansainvälisesti vertaillen epäsovinnaiset menetelmät ovat tavanomaisia ja tehokkaita poliisin käyttämiä rikoksentorjuntakeinoja lähes kaikissa Euroopan maissa, lausunnossa todetaan.


Lupa etsintään kännykän sijaintitiedolla

Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että poliisi voisi saada teletunnistetietoja, jos kyseessä on hengen tai terveyden välitön vaara tai törkeä rikos. Esimerkiksi kadonneen henkilön etsiminen epäillyssä sairaustapauksessa matkapuhelimen sijaintitietojen avulla ei ole nykylain mukaan mahdollista.

Säännöksiä määritetään myös turvatarkastuksista oikeudenkäyntien ja muiden erityissuojelua vaativien tilaisuuksien suojelemiseksi. Muista tilaisuuksista on mainittu erikseen muun muassa valtiovieraiden julkiset esiintymiset ja kansainväliset jalkapallo-ottelut.

Esitys antaisi mahdollisuuden tarkastaa tilaisuuteen osallistuvia tai sen lähistöllä oleskelevia ihmisiä.


Tarkkailua ja soluttautumista

Peitetoiminnassa eli henkilön tai henkilöryhmän toiminnan tarkkailussa ja soluttautumisessa tarvitaan keinoja, joilla poliisi voi estää oman paljastumisensa.

Poliisille esitetään oikeutta käyttää harhauttavia tai peiteltyjä tietoja tai rekisterimerkintöjä. Ehdotetut säädökset eivät kuitenkaan oikeuttaisi rikokseen yllyttämiseen, avunantoon tai osallisuuteen tekijänä.

Rikokseen yllyttämisen kielto, joka koskee myös valeostoa, onkin esitetty lisättäväksi poliisilain yleisiin säännöksiin.


Erikoiskoulutettuja poliiseja tiukassa valvonnassa

Esityksen mukaan peitetoimintaan voisi ryhtyä vain tehtävään erityisesti koulutettu poliisimies. Peitetoiminta olisi myös rajattu törkeimpien ja yhteiskunnallisesti vaarallisimpien rikosten torjuntaan ja tutkintaan.

Peitetoiminnan tulisi tapahtua mahdollisimman keskitetysti ja suoraan sisäasiainministeriön valvonnassa.

Näin pidettäisiin toimintaa salassa, mutta toisaalta huolehdittaisiin myös oikeusturvanäkökohdista - mm. siksi, että toiminnan mahdollistamiseksi täytyy tehdä merkintöjä yleisiin rekistereihin.

Toiminnasta vastaisi sisäasiainministeriön määräämä poliisiyksikön päällikkö. Aluksi päätösvalta myönnettäisiin keskusrikospoliisin, suojelupoliisin ja Helsingin poliisilaitoksen päällikölle.

Kun toiminnasta olisi saatu riittävästi kokemusta, toimivaltaa voitaisiin antaa myös muiden suurimpien paikallispoliisin yksiköiden päälliköille. Peitetoiminnasta tulisi laatia selvitys viipymättä toiminnan päätyttyä sisäasiainministeriölle, joka antaisi vuosittain selvityksen peitetoiminnasta eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Toisaalta valeostossa päätösvalta annettaisiin päällystöön kuuluvalle tai tutkinnanjohtajaksi määrätylle poliisille. Näin siksi, että valeostossa on yleensä kyse poliisin kenttätoimenpiteestä, joka saattaa olla välttämätöntä tehdä heti.

STT-IA
20.8.1999


POLITIIKKA -SIVULLE