Väitös: Tietokoneet kiihdyttäneet talouskasvua
Informaatioteknologian nousu on vauhdittanut merkittävästi Suomen talouskasvua 80-luvun alusta näihin päiviin, ilmenee perjantaina Helsingin kauppakorkeakoulussa tarkastetusta väitöstutkimuksesta. Vuosina 1983-1996 tietokoneet, ohjelmistot ja atk-palvelut toivat 20 prosenttia maamme bruttokasvusta. Vaikutukset ovat voimistuneet 90-luvulla. - Lähivuosina informaatioteknologian osuus talouskasvusta tuskin nousee enää kovinkaan paljon, vaikka ala kehittyykin nopeasti. Alkuvaiheessa tuotot ovat suuria, mutta tasaantuvat myöhemmin, väitöstutkimuksen tekijä, Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT:n tutkija Petri Niininen toteaa.
Hän korostaa, että tietokoneet muodostavat
vajaat kolme prosenttia suomalaisyritysten
pääomakannasta. Siihen nähden 20 prosentin
bruttokasvuosuutta voidaan pitää mittavana. Muillekin Niinisen tutkimustulokset saattavat tulla yllätyksenä, sillä useat tarkkailijat ovat viime vuosiin saakka vähätelleet informaatioteknologian investointien merkitystä. - Teknologiset edistysaskelet saattavat alentaa tuottavuutta ennen kuin yritykset ja yhteiskunta sopeutuvat niihin. Vie aikansa ottaa uusi teknologia hyödylliseen käyttöön, kuten taloushistoria osoittaa. Esimerkiksi rautatien ja sähkömoottorin keksiminen aiheutti aikanaan suuret sopeutumiskustannukset, Niininen tähdentää.
Uusi teknologia muuttaa rakenteitaInformaatioteknologian noususta viehättyneet ovat etenkin Yhdysvalloissa alkaneet puhua "uudesta taloudesta". Iskulause perustuu käsitykseen siitä, että tietotekniikka nostaa tuottavuutta niin rivakasti, että vanhat talouden lait menettävät voimaansa.
Käytännön todisteena "uuden talouden"
läpimurrosta pidetään Yhdysvaltoja, jossa eletään
kahdeksatta perättäistä talouskasvun vuotta.
Vanhojen oppien mukaan näin pitkään jatkuneen
nousun olisi jo pitänyt nujertua inflaation alle. Hänen mukaansa Suomella on vielä matkaa Yhdysvaltain tasolle. Etenkin palvelualalla riittää kurottavaa, sillä sähköisen kaupankäynnin kaltaisissa asioissa amerikkalaiset ovat meitä edellä. - Palveluala on kiinnostava, koska se vastaa suurimmasta osasta informaatioteknologian investointeja. Tämän vuoksi uusi tietotekniikka leviää paljolti palvelualan kautta, Niininen kertoo.
Valtion tukea pienille yrityksilleVäitöstutkimuksessaan Niininen selvittää myös julkisten tutkimus- ja kehitystoimintaan suunnattujen tukien vaikutuksia. Hänen mukaansa lainat toimivat tehokkaammin kuin suorat tuet, osittain siksi koska laina sitouttaa yrityksen hankkeeseen tiiviimmin. - Etenkin rahoitusasemaltaan vahvojen yritysten kohdalla laina toiminee paremmin kuin suora tuki, Niininen sanoo. Hänen mukaansa suomalaisen teknologiapolitiikan satsaukset ovat tuottaneet 90-luvulla varsin hyviä tuloksia. Parhaiten julkinen tuki toimii sellaisissa yrityksissä, jotka käyttävät huomattavan osan liikevaihdostaan tutkimukseen ja kehitykseen. - Tulevaisuudessa valtion kannattaisi satsata entistä enemmän pieniin yrityksiin. Nykyisin tuista menee neljännes suurille, yli 500 hengen yrityksille, Niininen korostaa. Suomalaisen teknologiapolitiikan suurimpana haasteena hän pitää yritysten tiiviiseen yhteistyöhön perustuvan innovaatiojärjestelmän luomista. Verkostojen edut tulevat esiin, kun tarkastellaan Nokian ja sen alihankkijoiden muodostamaa kokonaisuutta. - Pienten yritysten vaikeutena ei ole niinkään innovaatioiden rahoitus, vaan niiden kaupallistaminen. Tällaisten ongelmien ratkaisemisessa yhteistyö suurten yritysten kanssa tuo hyötyjä, Niininen korostaa.
STT-IA |
TALOUS -SIVULLE