Jukka Viinasen tapauksen ei uskota toistuvan

Valtionyhtiöiden johtajilla hyvät palkat ja alhainen eläkeikä

Tarkastusvirasto tutki kesäkuussa 15 valtionyhtiön johtajasopimukset, erityisesti johtajien eläke-etuudet ja irtisanomisehdot. Tarkoituksena oli selvittää, onko sopimuksissa poikkeuksellisia ehtoja, jotka eivät ole vielä toteutuneet.

Kohu valtionyhtiöiden johtajasopimuksista syntyi viime toukokuussa, kun Nesteen entinen toimitusjohtaja Jukka Viinanen jäi toimitusjohtajasopimuksensa ehtojen mukaisesti täydelle eläkkeelle 51-vuotiaana.

Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan on ilmeistä, että Viinasen eläkkeelle jäänti on täysin sopimuksen mukainen ja sopimus itsessään on juridisesti pätevä.

Valtiontalouden tarkastuskeskus katsoi aiheelliseksi tarkastaa erillisenä projektina johtajasopimukset aluksi noin puolessa valtionyhtiöistä. Viinasen sopimuksen kaltaisia poikkeavia sopimusehtoja ei pääsääntöisesti enää ole eli irtisanotut johtajat eivät yleensä voi siirtyä täydelle eläkkeelle iästä riippumatta.

Joissakin yksittäisissä sopimuksissa tällainen ehto kuitenkin on, ja yksi johtaja voi jopa jäädä täydelle eläkkeelle, vaikka itse irtisanoutuisi. Poikkeuksellisilla sopimusehdoilla johtaja on yleensä varautunut tilanteeseen, jossa yhtiössä ja johtajan tehtävissä tapahtuu merkittäviä muutoksia.

Aika on nykypäivään mennessä hoitanut suurimman osan poikkeuksellisista sopimuksista, tarkastuskertomuksessa lohdutetaan. Kyseiset johtajat ovat jo niin iäkkäitä, että pääsisivät muutenkin yhtiön johdon tavalliselle eläkkeelle, yleensä siis joka tapauksessa tavallista duunaria nuorempina.

Hallituksille maksetaan ylisuuria palkkioita

Viinasen eläkejärjestelyjen tultua julkisuuteen monet Nesteen hallituksen jäsenet kiistivät mitään asiasta tietäneensä. Valtiontalouden tarkastusvirasto tarkastikin nyt myös, miten johtajasopimukset hyväksytään.

Hyväksymismenettelyissä ei juurikaan löytynyt huomauttamista, mutta yhtiöiden koko hallitus ei aina ollut perehtynyt lopulliseen sopimukseen riittävästi.

Hallitusten jäsenten palkkiot sen sijaan ylittävät noin puolessa yhtiöistä kauppa- ja teollisuusministeriön suositukset. Kun hallituksen puheenjohtajalle suositellaan 5 000 markan kuukausipalkkaa, todelliset palkat vaihtelevat 2 700 markasta 12 000 markkaan. Myös varapuheenjohtajien ja tavallisten jäsenten saamat palkkiot ovat usein huomattavasti suurempia kuin suositus.

Lähes kaikki yhtiöt noudattavat suosituksen mukaista käytäntöä, jonka mukaan yhtiöstä varsinaista palkkaa nauttiville henkilöille ei makseta hallituksen tai hallintoneuvoston jäsenyydestä.

Toimitusjohtaja on investointi

Valtionyhtiöiden toimitusjohtajien kokonaiskuukausipalkat vaihtelevat 40 000 markasta yli 100 000 markkaan.

Useimmissa yhtiöissä on lisäksi käytössä tuloksellisuuteen sidottu bonus tai lisäpalkkio, jonka suuruus vaihtelee puolen kuukauden palkasta neljän kuukauden palkkaan eli 30 000 markasta 360 000 markkaan. Tarkastuksessa ei käsitelty lainkaan osakeomistukseen tähtääviä optiojärjestelyitä.

Tarkastusvirasto ei kommentoi palkkojen oikeaa suuruutta, mutta liiketoimintaa harjoittavien valtionyhtiöiden johtajien palkkojen ei pitäisi sen mukaan juuri poiketa vastaavien yksityisten yhtiöiden palkoista.

Samaisten johtajien irtisanomisaika on yleensä kuusi kuukautta, jolta ajalta siis maksetaan täyttä irtisanomisajan palkkaa. Lisäksi useimpien kohdalla on sovittu kertasummana maksettavasta erokorvauksesta, jos yhtiö irtisanoo johtajan.

Tavallisimmin johtajien irtisanomisajan ja erokorvauksen yhteenlaskettu määrä on vuoden palkka, mutta summa vaihtelee neljän kuukauden palkasta 24 kuukauden tuloihin.

Johtajasopimusten erityispiirteet johtuvat siitä, että toimitusjohtaja ei ole varsinaisessa työsuhteessa yhtiöön, vaan hänet voidaan irtisanoa välittömästi. Tarkastusvirasto toteaa johtajasopimuksissa olevan nyt vallalla kaksi vastakkaista suuntaa.

Yhtiöissä puretaan parhaillaan vanhan ajan järjestelmiä, joissa tietyille johtajille on automaattisesti tullut poikkeuksellisen hyvät eläke-edut. Toisaalta näyttää siltä, että keskeisellä sijalla sopimuksissa tulevat pysymään vakuutuksenluonteiset ehdot, joilla johtaja turvaa asemansa.

Tarkastusvirasto korostaa tarkastuskertomuksessaan toimitusjohtajasopimuksen luonnetta yhtiölle ja sen menestykselle merkittävänä taloudellisena investointina. Valtio-omistajan näkökulmasta onkin tärkeää saada johtajaksi mahdollisimman hyvä henkilö.

STT-IA
20.8.1999