Borislav Milosevic: Ahtisaari tervetullut Kosovo-neuvotteluihin

Borislav Milosevicin mukaan Jugoslavia on valmis etsimään Kosovon kriisiin poliittista ratkaisua, mikäli NATO lopettaa pommitukset. Jugoslavia on myös valmis neuvottelemaan osittaisesta autonomiasta Kosovolle sekä albaanipakolaisten paluusta ja kansainvälisestä rauhanturvajärjestelystä.

- Mikäli NATO ei lopeta pommituksia, minkäänlaiset neuvottelut eivät voi tulla kysymykseen... kysymys on barbaarisesta operaatiosta, jonka historia tulee tuomitsemaan, Milosevic tähdensi.

Hän on diplomaattisen asemansa lisäksi Jugoslavian presidentin Slobodan Milosevicin veli. Borislav Milosevicin mielestä NATO:n Kosovo-operaatiossa ei ole kysymys maakunnan autonomiasta tai albaaniasukkaiden asemasta.

- Kysymys on joidenkin maiden strategien koekentästä. Tämä on jatkunut näin pitkään, koska NATO:n strategit haluavat tarkasti tutkia sotilasjärjestelmiensä toimivuutta. Kansaa tuhotaan, ja joillekin tämä on tietokonepeliä, hän pohti.

Hän arveli Yhdysvaltain pyrkivän Kosovo-operaation avulla myös "uudelleensijoittamaan" joukkojaan Euroopassa, mahdollisesti esimerkiksi Kroatiaan. Jos neuvottelukosketusta ei synny, ja NATO päättää lähettää maajoukkoja Jugoslaviaan, maan kanta on yksiselitteinen.

- Merkkejä (maajoukkojen lähettämisen valmistelusta) on jo olemassa. Meillä ei ole siinä tapauksessa mitään muuta mahdollisuutta kuin puolustaa itseämme, Milosevic sanoi.

Suurlähettilään mukaan Jugoslavialla on mahdollisissa rauhanneuvotteluissa tukku reunaehtoja.

Mahdollinen Kosovon "kansainvälinen rauhanturvamissio" voisi toimia maakunnassa ainoastaan YK:n alaisuudessa.

- Emme puhu joukoista vaan meidän mielestämme rauhanturvaväen pitäisi koostua siviileistä. Jugoslavia on valmis ottamaan vastaan YK:n alaista väkeä, ja maista, jotka Jugoslavia hyväksyy. Kysymykseen voisivat tulla ehkä siniset baretit tai - enpä tiedä - ehkä siniset kypärät, mutta maista jotka hyväksymme, hän pohdiskeli ääneen.

- Voin sanoa sen mitkä maat eivät voi osallistua (mahdolliseen missioon). Emme halua NATO:n hyökkääjämaita sinne.

Jugoslavia näkisi mahdollisessa Kosovon rauhanturvaamisjärjestelyssä osapuolina Venäjän lisäksi Euroopan ulkopuolisia maita: ehkä Intia, Kiina, Egypti, Latinalaisen Amerikan maat, suurlähettiläs luetteli.

Kyseeseen voisi tulla myös Suomi.
- Suomella on paljon kokemusta (YK:n rauhanturvatehtävistä), Milosevic huomautti.

Jugoslavian rajoihin ei kosketa

Kosovon maakunnan autonomiakaavailuissa Jugoslavialla on kaksi ehtoa.

- Kaikille kansanryhmille on turvattava tasavertaiset oikeudet, ja Jugoslavia ei tingi suvereniteetistaan. Usein puhutaan kompromissista. Me olemme valmiita kompromisseihin, mutta emme kompromisseihin, jotka koskevat valtion elintärkeitä etuja - silloin olisi kysymys antautumisesta, Milosevic painotti.

Hänen mukaansa Jugoslavia on jo lähtenyt kompromissien tielle vetäessään "joukkojaan omilta alueiltaan (Kosovosta)". Vetäytymisen hitautta hän perusteli NATO:n pommitusten jatkumisella.

Milosevicin mielestä on itsestään selvää, että sadointuhansin Kosovosta paenneet albaanit palaavat neuvotteluratkaisun syntyessä "kotilietensä ääreen" lukuunottamatta niitä nuoria, jotka haluavat itse etsiä työtä muualta.

- Paluuta varten on luotava perusedellytykset, hän muistutti. Hän muistutti myös, että Jugoslavialla syntyi oma pakolaisongelmansa Kroatian ja Slovenian itsenäistymisen takia.

Hänen mielestään syytökset Kosovon tyhjentämisestä serbien toimesta on suunnattu Belgradiin perusteetta.
- Joukkopako alkoi NATO:n pommitusten jälkeen. Milosevic arvosteli ankarasti NATO:a väärän tiedon levittämisestä ja länsiviestimiä "valheiden" nielaisemisesta sellaisenaan.

Hän epäili, että pakolaisiin "vahingossa" osuneilla pommeilla on strateginen tarkoitus.

Milosevic muistutti, että kuolonuhrien ja haavoittuneiden yhteenlaskettu määrä on noussut tuhansiin, maan infrastruktuuria on tuhottu järjestelmällisesti, ja lukemattomat ihmiset jäävät sen takia työttömiksi.
- Ihmiset kärsivät.

STT-IA
20.5.1999