Kielen ja kulttuurin huono tuntemus vieraannuttaa Etelä-Euroopasta

Suomalaiset virkamiehet uskovat pärjäävänsä EU-puheenjohtajakautena

Valtiovarainministeriön vuodenvaihteessa teettämän kyselyn mukaan epävarmoja oli neljännes. Kaikkein varmimpia ovat ne, jotka työskentelevät eniten EU-asioiden kanssa. Monilla on useiden vuosien kokemus EU-asioista.

Selvitys osoittaa kuitenkin, että eteläiset EU-maat jäävät monille suomalaisvirkamiehille etäisiksi niin kielen, kulttuurin kuin toimintatapojen vierauden takia. Myös sosiaalinen kanssakäyminen vierailla kielillä tuntuu kankealta.

Englantia osataan hyvin

Puheenjohtajakauden edellä noin 1 500 virkamiestä pantiin koulunpenkille kolmen kuluneen vuoden aikana. Koulutusohjelmaan sisältyi kieltenopiskelua, EU-tietoa ja neuvottelutaitoa.

Kielitaidon testaus osoitti, että suomalaisilla virkamiehillä ei ole hävettävää mitä englannin osaamiseen tulee. Keskimääräinen taso oli 6,5 asteikolla 1-9, jossa 9 on kielen täydellinen hallinta.

Ranskaa osaavat lähinnä nuoret virkamiehet, mutta vanhempi polvi hallitsee saksan paljon paremmin. Nuorista virkamiehistä joka toinen ei osaa saksaa ollenkaan.

Tutkija Anu Sajavaara Jyväskylän yliopistosta piti yllättävänä ja huolestuttavana sitä, miten huonosti nuoremmat virkamiehet osaavat ruotsia - vanhempi virkamiespolvi sai arvosanan 6,6, nuoret vain 4,5.

Rupattelun vaikea taito

Kielitaito määrää myös pitkälti sen, keneen pidetään yhteyttä. Suomi osoittautuu tyypilliseksi pohjoisen blokin maaksi.

- Yhteyttä pidetään kaikkein useimmin Ruotsiin, Saksaan, Hollantiin, Tanskaan ja Britanniaan, sanoi selvityksen laatija, erityisasiantuntija Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Euroopan julkishallinnon kehittämiskeskuksesta.

Ranska ja varsinkin Etelä-Euroopan maat jäävät virkamiehille paljon muita maita vieraammiksi, vaikka esimerkiksi Ranskan suuri vaikutusvalta päätöksentekoon tunnetaan.

Britannian edustajat arvioitiin kaikkein selväsanaisimmiksi, kun taas kreikkalaisten, italialaisten tai ranskalaisten vastapuolien ymmärtäminen on vaikeaa lähes joka toisen kyselyyn vastanneen mielestä.

Kielitaidossa suurimmat puutteet ovat sosiaalisessa kanssakäymisessä, sujuvuudessa ja erilaisten tyylilajien hallinnassa.

Toisin sanoen, suomalaisvirkamiehiltä ei leppoisa kahvitaukorupattelu oikein tahdo luonnistua. Suomalaisvirkamiehillä oli kouluttajien mielestä myös turhan voimakas taipumus istua tuppisuina ja töksäytellä kömpelösti, kun suunsa lopulta avasivat.

Kielen oppiminen näytti helpottavan myös kulttuurin tuntemusta, ja varsinkin ranskan oppiminen auttoi ymmärtämään koko Välimeren alueen kulttuurin ja toimintatapojen hallitsemista.

Koko koulutusohjelman kustannukset ovat olleet noin 37 miljoonaa markkaa. Ahkerimpia kouluttajia ovat olleet ne ministeriöt, joilla on alallaan useita virkamiestyöryhmiä.

Näihin kuuluu maatalous- ja ympäristöministeriö; perässä tulevat ulko- ja sisäministeriöt sekä valtiovarainministeriö. Opetus-, puolustus- ja liikenneministeriöissä on koulutusta ollut vähemmän.

STT-IA
21.5.1999