Suomessakin vahva hääbuumi 90-luvulla

TV-saippuaoopperat edistävät hääteollisuutta?


Euroopan hääbuumi saapui Suomeen hieman myöhässä, mutta meilläkin 90-luku on ollut hääteollisuuden nousun aikaa. Näin arvioi fil.maist. Susanna Paasonen, jonka kirja nimeltä Nyt! ja ikuisesti - rewind: häät mediaspektaakkelina julkaistiin viime viikolla.

- Häät ovat Suomessa 90-luvun mittaan muuttuneet yhä suureellisemmiksi. Enää ei kummastella, jos joku sijoittaa häihinsä satakin tuhatta markkaa tai tekee häitä varten vuoden suunnittelutyön, Paasonen kertoo.

Tutkijan mukaan media ja etenkin tv:n saippuaoopperat ovat olleet kiinteästi mukana vaikuttamassa hääbuumiin. Maassamme ilmestyy niin ikään jo useita häälehtiä.
- Osa hääteollisuutta ovat myös häämessut sekä häitä varten julkaistavat ohjekirjat. Nekin ovat meillä 90-luvun mittaan vakiinnuttaneet asemansa.

Hääbuumi näkyy myös kevyessä musiikissa. Esimerkiksi Arja Korisevan albumilta valittiin äskettäin promootiosingleksi kappale Hääsunnuntai, joka luotaa morsiamen tuntoja.

Sulhanen statistina?

Häät ovat Suomessa nykyisin hyvinkin kirjaimellisesti esitys, performanssi. Tapahtuma tallennetaan huolella videokameroiden avulla.

Susanna Paasosen mukaan kameroiden läsnäolo korostaa entisestään häiden esityksellistä luonnetta: kyseessä on ennalta harjoiteltu, roolipuvuiltaan, lavasteiltaan ja vuorosanoiltaan säännelty esitys, jolla on myös tapahtumaa seuraava ja siihen osallistuva yleisönsä.

- Häät ovat tapahtuma, jossa pääosassa on korostetusti morsian. Sulhanen jää lopultakin statistin rooliin, Paasonen arvioi.

Häät ovat ennen muuta morsiamen elämän ihanin päivä. Paasonen kertoo kehitelleensä erilaisia malleja häänautintojen selittämiseksi. Tutkija joutuu kuitenkin tunnustamaan, että Elämää Suurempi häähurmos hämmästyttää ja ihmetyttää häntä edelleenkin.

- Arvostuksien puolella hääbuumi on osa noussutta arvokonservatismia. Häiden suosion kasvu on ristiriitaista siinä, että samaan aikaan avioerot lisääntyvät.

- Näyttää siltä, että häätraditiolla halutaan korostaa (elinikäisen avioliiton) arvoja, vaikka ne eivät toimisikaan, Paasonen aprikoi.

Ne sanoja suuremmat tunteet

Häiden kaupallista merkitystä ei ole syytä vähätellä. Hääteollisuus on kasvanut ja monimuotoistunut siinä määrin, että brittisosiologi Simon R. Charsley on nimennyt sen yhdeksi populaarikulttuurin kaupallisesti tärkeimmistä ja spektaakkelimaisimmista ilmentymistä.

Hääteollisuus markkinoi kuvastoa, jonka avulla häissä juhlittavaa "sanoja suurempaa tunnetta" on mahdollista ilmaista.
- Hääteollisuus tuottaa laajoja valintojen sokkeloita, joissa morsiuspareille markkinoidaan persoonallisten häiden rakennusaineita, tutkija linjaa.

Hänen mukaansa erikoisuuden, yksilöllisyyden tavoittelu onkin häissä hyvin yleistä. Häitä halutaan mm. ajoittaa erikoisiin hetkiin kuten vuoden 2000 alkuun.

- Näillä keinoilla, puitteiden suuruudella ja koko lavastuksella rajataan häätilaisuus pois arjesta. Paasonen myöntää, että häissä on saman tapaista initiaatioriitin luonnetta kuin vaikkapa ripille pääsyssä ja yo-juhlissa. Hän kuitenkin korostaa, että häissä morsiamen rooli on "painavampi" kuin vaikkapa valkolakin saajalla.

Vaikka Susanna Paasonen myöntää, että häissä on kyse merkityksistä ja tunteista, joiden kuvailemiseen sanat eivät usein riitä, hän pitää aiheen tutkimusta hedelmällisenä.

- Ne valottavat kiinnostavalla tavalla sitä, miten romantiikka, parisuhde ja sukupuoli-identiteetti ymmärretään, Turun yliopiston tutkija tähdentää.

Paasosen hääkirja julkistettiin pääkaupunkilaisessa kahvilassa. Tilaisuuteen osunut sivullinen antoi poistuessaan painavan sinkkujen kommentin.
- Sinkut ne vaan nauraa räkäistä naurua, elämän laitapuolen herrasmies julisti.

STT-IA
21.5.1999

AJASSA -SIVULLE