Kuluttajien tunteminen ja muotoilu huonekalualan kohtalonkysymyksiä

Näin väittää Muotoilun tutkimuslaitoksen projektipäällikkö Vesa Tiensuu torstaina ilmestyneessä teoksessaan. Hän toivoo tutkimuksestaan alalle herätettä, sillä Suomella olisi mahdollisuus synnyttää huonekalualan klusteri Lahden seudulle ja kenties Etelä-Pohjanmaalle.

Huonekaluteollisuuden lähtökohtia selvittelevä teos on osa mekaanisen puuteollisuuden muotoiluteknologiaprojektia. Tutkimus perustuu laajan kirjallisen aineiston läpikäyntiin sekä vaikuttajien pariinkymmeneen teemahaastatteluun.

Missä uutuudet?

Huonekalualan kypsymättömyyttä kuvaa Tiensuun mukaan se, ettei teollisuus ole hahmottanut itselleen huonekalujen kuluttajaryhmiä. Se pitää suomalaisia yhtenäisenä ryhmänä, vaikka todellisuudessa nämäkin markkinat ovat pirstoutuneet.

Vaikka kehitys on ollut teknologiavetoista, ei meillä ole tehty viime aikoina kovin merkittäviä teknisiäkään innovaatioita. Esimerkiksi ultraääneen perustuva, uusi koivun taivutusmenetelmä on ulkomainen keksintö.

Muotoilijoitten innovointi on toisaalta merkinnyt liiankin villejä kokeiluja, jotka eivät ole koskaan päässeet tuotantoon.

Uutuuksien puute on vähentänyt kuluttajien kiinnostusta alaan, kun esimerkiksi auto- ja elektroniikkateollisuus ovat tottuneet vetämään niillä huomion itseensä.

Hinta ei ykköstekijä

- Kotimaisten jakeluketjujen tuotteistosta on entistä vaikeampaa löytää yhteistä nimittäjää, jonka voisi sanoa olevan ominaista suomalaiselle muotoilulle.

Tiensuun mielestä kansallisen omaleimaisuuden merkityksestä kertoo se, että Italiassa huonekaluteollisuuden vienti on 15-kertainen tuontiin verrattuna ja Tanskassakin 4-kertainen.

Suomessa näyttää kehitys vääjäämättömästi vievän siihen, että ensi vuonna tuonti ohittaa viennin. Viimeisten kolmen vuoden aikana on tuonnin kasvu ollut 90 prosenttia samaan aikaan, kun vienti on lisääntynyt vain noin 30 prosenttia.

- Kilpailuetua on haettu teknologiasta ja tehokkuudesta. Länsituonnin lisääntyminen kielii kuitenkin siitä, ettei hinta ole huonekalualalla selvästikään ykköstekijä.

Avainasiaksi nousee Vesa Tiensuun mielestä nimenomaan muotoilu.
- Toimiala itse kyllä kokee ykkösongelmakseen markkinoinnin.

Muotoilulaadun merkitys on ymmärretty esimerkiksi Ikeassa, joka on meillä totuttu hahmottamaan halpaketjuna. Yrityksen johto on sosiologien ja kulttuuriantropologien avulla selvittänyt, miksi ja millaisia huonekaluja erilaiset ihmiset haluavat.

Torjuntavoitto ennen hyökkäystä

Tiensuun mukaan suomalaisen huonekaluteollisuuden tulee pyrkiä ensisijaisesti torjuntavoittoon kotimarkkinoilla. Vasta sen jälkeen kannattaa voimallisemmin pyrkiä kansainvälisille teille.

- Viennin voimakas kasvu ei ole lähitulevaisuudessa kovin todennäköistä Venäjää lukuunottamatta.

Tiensuun arvion mukaan menestys kotimaassa vaatii viiden-kymmenen vuoden järjestelmällisen työn - nimenomaan yhteistyön. Ala on pienteollisuusvaltainen eikä yksittäisissä yrityksissä riitä keskijohtoa analysoimaan markkinoita.

- Pahin vihollinen ei ole viereinen yritys, vaan muut toimialat, jotka kilpailevat kuluttajien rahoista sekä lahjakkaista ihmisistä. Jos halutaan luoda todellinen huonekalualan tuotantoklusteri, kaivataan yhteistyötä lähialojen kanssa. Se tarkoittaa esimerkiksi raaka-aineen nykyistä järkevämpää jakoa, puun tulevien käyttökohteitten miettimistä jo taimitarhoilla.

STT-IA
21.5.1999