Keskusta yrittää yhtä lisäpaikkaa

Keskusta vastustaa EU:n liittovaltiokehitystä

Keskeinen päätösvalta pitää olla jäsenvaltioilla ja niiden edustajilla. Enemmän kuin Lipposen hallituksen roolia keskusta haluaa painottaa ministerineuvoston roolia ainoana jäsenmaiden hallitusten välisenä toimielimenä.

Sen asemaa on pyrittävä vahvistamaan ja tärkeimmissä asioissa on päätöksenteossa noudatettava yksimielisyyden periaatetta.

Euroopan parlamentin valtaoikeuksia voidaan lisätä vain sellaisessa ylikansallisessa päätöksenteossa, jota kansalliset parlamentit eivät kykene neuvoston kautta valvomaan.

Keskustan näkemyksen mukaan unionissa on tällä hetkellä piirteitä sekä valtioiden välisestä liitosta että liittovaltiosta. Rahaliiton syntyminen luo paineita liittovaltiokehityksen suuntaan, kun yhteisen talouspolitiikan tarve on kasvanut ja rahapoliittinen päätösvalta on siirtynyt Euroopan keskuspankkiin.

EU:n aluepolitiikka tärkeä keskustalle

Keskustan kannattajien joukossa oli vahva vastustus Suomen EU-jäsenyyttä kohtaan. Puolueen Eurooppa-ohjelmaa laatineen toimikunnaan puheenjohtaja, kansanedustaja Matti Vanhanen muistuttaa, että juuri keskustan kannattajien kannalta Suomen onnistuminen EU-politiikassa on kuitenkin suhteellisesti ottaen kaikkein tärkeintä.

- Juuri EU:n päätöksillä vaikutetaan siihen, millaisia aluepoliittisia toimia EU toimeenpanee markkinoiden keskittävän kehityksen hillitsemiseksi ja millä ehdoilla vapaassa kilpailussa voidaan turvata elintarviketalous myös pohjoisissa olosuhteissa, hän huomauttaa.

Eurooppa-politiikassa halutaan nostaa politiikan sisältö pääasiaksi. EU ei ole kyennyt tehokkaaseen toimintaan verotuksen uudistamisessa, rikollisuuden vastustamisessa tai luonnonmukaisemman ruoantuotannon ajamisessa.

Se ei kuitenkaan ole johtunut instituutioiden rakenteesta, vaan riittävän poliittisen yhteisymmärryksen puutteesta. Unionin politiikkaa tulee ottaa jäsenmaissa entistä enemmän osaksi sisäpolitiikkaa, jota kansalliset parlamentit aktiivisesti valvovat.

Laajeneminen tuo vakautta

Tämä lisää puolestaan koko maanosan poliittista vakautta ja antaa uusia taloudellisia mahdollisuuksia lisätä hyvinvointia. Itälaajenemisesta aiheutuvia kustannuksia ei kuitenkaan saa sysätä yksinomaan viljelijäväestön maksettaviksi.

Puolue haluaa, että rakennerahastoista maksettavien tukien saannin ehdoiksi nostettaisiin myös pysyvällä tavalla pohjoisista olosuhteista johtuvat erityispiirteet. Näiden erityispiirteiden tulisi olla kansantuotteeseen perustuvien kriteerien rinnalla.

Erityispiirteitä ovat mm. harva asutus, pitkät etäisyydet, laaja maaseutu ja kylmä ilmasto. Euroopan ja Suomen haasteet nähdään monilta osin yhteisinä. Niitä ovat kiristyvä kansainvälinen kilpailu, työttömyys, ympäristöongelmat ja turvallisuuden vahvistaminen.

Keskusta yrittää yhtä lisäpaikkaa

Keskusta tavoittelee kesäkuun EU-vaaleissa yhtä lisäpaikkaa. Puolue on vaaliliitossa RKP:n ja kristillisten kanssa. Kun kumppanit saavat todennäköisesti kumpikin yhden paikan, edellyttäisi tavoitteen täyttyminen kaikkiaan seitsemän paikan hankkimista vaaliliitolle.

EU-vaalit ovat keskustalle ensimmäinen mahdollisuus saada lohdutusta eduskuntavaaleista, joissa saavutettu voitto ei riittänyt katkaisemaan puolueen oppositiotaivalta.

Nykyisessä EU-parlamentissa istuu neljä keskustalaista. Paavo Väyrynen ja Kyösti Virrankoski hakevat jatkokautta. Parlamenttiin pyrkii uudelleen myös sinne Sirkka-Liisa Anttilan varamiehenä eduskuntavaalien jälkeen noussut Samuli Pohjamo.

Mirja Ryynänen jatkaa Brysselissä parlamentin toimikauden loppuun ja palaa sitten kotimaan politiikkaan.

Keskustan vaalikampanja jää pitkälti ehdokkaiden omalle vastuulle. Puolue ei järjestä mitään erillistä vaalikiertuetta, mutta puoluejohto käy joissakin piirien EU-tilaisuuksissa.

Valtion budjetista saatu 1,4 miljoonan markan EU-tiedotusraha käytetään valtaosin suoraan tukeen ehdokkaille. Sen suuruus on henkilöä kohden 70 000 markkaa.

Puolue tuottaa ainoastaan ehdokasjulisteen, Eurooppa-ohjelmaan pohjautuvan vaaliesitteen ja Internet-mainontaa.

Sisäistä jännitettä tarjoaa Väyrysen mittava oma kampanja, joka pitää sisällään lähes kaksisataa tilaisuutta eri puolilla maata.

Vaaliliittoa vastustanut Väyrynen on ilmoittanut tähtäävänsä jälleen maan suurimpaan henkilökohtaiseen äänimäärään. Vuoden 1996 EU-vaaleissa hän keräsi yli 157 000 ääntä.

EU-vaalien tuloksen odotetaan vaikuttavan siihen, lähteekö Väyrynen tavoittelemaan kolmatta kertaa keskustan presidenttiehdokkuutta. Mahdollisen syyskuun alussa pidettävän esivaalin osanottajat pitää olla selvillä kesäkuun loppuun mennessä.

Presidenttipelin kytkös EU-vaaleihin saattaa vaikuttaa puheenjohtaja Esko Ahon aikatauluun. Hän ilmoittaa todennäköisesti suhtautumisestaan presidenttiehdokkuuteen vasta EU-vaalien tuloksen selvittyä.

STT-IA
25.5.1999