Lipponen toivoo malttia tupo-keskusteluun



Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) toivoo työmarkkinaosapuolilta varovaisuutta keskusteltaessa ensi syksyn tuloratkaisusta. Lipposen mukaan syksyn tuloratkaisu on koko Suomen kannalta niin merkittävä, että "poliittisesti ei kannata lähteä nimeämään asioita jotka ovat jonkin puolueen asioita". Lipponen arvioi kuumentunutta työmarkkinatilannetta Yleisradiossa pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina.


Kiistat joistakin työelämän lainsäädäntöön liittyvistä kysymyksistä ovat nousseet uhkaamaan syksyllä tehtävän tuloratkaisun onnistumista. Viimeksi sunnuntaina kokoomuksen puheenjohtajan Sauli Niinistön kanta, että työehtosopimusten yleissitovuutta ei pidä ottaa ratkaisun osaksi, sai SAK:laisen Metalliliiton syyttämään kokoomusta kolmikantayhteistyön romuttamisesta.

Lipponen muistutti kahden edellisen tupo-ratkaisun hyvistä kokemuksista, jolloin myös kiistelty paikallinen sopiminen on edennyt sopimusten puitteissa.
- Nyt ollaan siinä vaiheessa että tuloratkaisu on vielä puolen vuoden päässä. Alkusyksystä tulisi saada selvyys siitä, lähdetäänkö keskitettyä ratkaisua yrittämään.

Lipposen näkemys hallituksen ja veroratkaisun roolista tupoa tehtäessä noudatteli pääosin valtiovarainministeri Niinistön kantaa. Lipposen mukaan järjestöjen tulisi neuvotella ensin keskenään siten, että kiista-asioissa saadaan edistystä.
- Hallituksen puolelta ollaan siinä asemassa, että toimitaan sen mukaan mitä osapuolet saavat aikaan, ja tullaan tähän sitten mukaan siinä määrin kun tarvitaan.

Lipponen muistutti, että myös työelämän tulee sopeutua maailmantalouden muutoksiin.

Hemilän tilalle sitoutumaton

Lipposen mukaan maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä (sit.) jatkaa tehtävässään vuoden loppuun siinäkin tapauksessa, että hänet nimitettäisiin maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikön virkaan.

Lipponen sanoi pitävänsä Hemilän valintaa hyvin mahdollisena hänen ministeritaustansa ja asiantuntemuksensa vuoksi. Lipposen mukaan seuraajaa etsitään samoista lähtökohdista kuin Hemilää nimitettäessä, eli myös seuraavaksi maatalousministeriksi valitaan sitoutumaton ja pätevä henkilö.

Lipponen torjui vihreän liiton puheenjohtajan ympäristöministeri Satu Hassin esityksen, että nyt yhden ministerinpaikan keskenään jakavat vihreät ja RKP saisivat kokonaiset ministerit.

Myös kokoomuksen puheenjohtaja Sauli Niinistö luonnehti sunnuntaina Hemilää erittäin päteväksi hakijaksi kansliapäällikön virkaan. Niinistö oli Lipposen kanssa samoilla linjoilla myös siitä, että seuraavan maatalousministerin tulisi olla sitoutumaton.

Kosovo osoittaa EU:n laajenemistarpeen

Lipposen mukaan Kosovon kriisi ei välttämättä hidasta EU:n laajenemista vaan sen vaikutus voi olla päinvastainen. Balkanin tilanteen näkökulmasta EU:n laajenemiskehitystä tulisikin pääministerin mukaan nopeuttaa.

Kosovon kriisi on pääministerin mukaan osoitus siitä, kuinka tärkeätä on turvata rauha Euroopassa EU:n avulla.
- Euroopan tulevaisuuden kannalta ja Balkanilla vallitsevien realiteettien suhteen on pikemminkin kysymys siitä, että pitäisi avata näköala kaikille tuon alueen maille päästä EU:n jäseneksi, ja sillä tavoin saada aikaan enemmän vakautta.

Kosovon kriisi aiheuttaa Lipposen mukaan myös Suomelle lisää velvoitteita.
- Kosovoon halutaan voimakkaampi panos liittoutumattomilta mailta, minkä vuoksi Suomella tulisi olemaan siellä näkyvämpi rooli kuin Bosniassa.

Velvoitteet kasvavat myös pakolaisten osalta.
- Olemme ottaneet tuhat, ja meillä on mahdollisuuksia ottaa toinen tuhat. Hallitus on yksimielisesti kantamassa vastuuta sen mukaan kuin YK:n pakolaisorganisaation kanssa sovitaan.

Lipponen arvioi, että Kosovon kaltaisen satoja vuosia kestäneen vihanpidon rauhoittaminen voi vaatia rauhanturvajoukoilta pitkää läsnäoloa.
- Me osallistumme toimintaan niillä voimavaroilla jotka saamme liikkeelle, ja ne ovat rajoitetut.

Syksyllä selvitys rauhanturvalaista

Hallitus aikoo myös lisätä rauhanturvajoukkojen valtuuksia toimia kriisialueilla. Hallitus on päättänyt asettaa virkamiestyöryhmän kehittämään rauhanturvaajien toimivaltuuksia koskevaa lainsäädäntöä. Lipposen mukaan puolustus- ja ulkoministeriön tekemä selvitystyö valmistuu syksyllä.

Esimerkiksi Makedoniassa ongelmana on ollut se, että suomalaiset YK:n alaiset rauhanturvaajat eivät ole tiukan lainsäädännön vuoksi voineet osallistua rauhanturvatoimintaan. Lipponen korosti, että kyse on nimenomaan humanitaarisista operaatioista, vaikka niitä tehdäänkin sotilaallisin voimin.

STT-JHL
23.5.1999


POLITIIKKA -SIVULLE