Viikonlopun politiikkaa lyhyesti


Metalliliitto: Kokoomus murentaa kolmikantayhteistyötä

Metalliliitto pitää kokoomuksen puheenjohtajan Sauli Niinistön työmarkkinapoliittisia kannanottoja pyrkimyksenä kaventaa palkansaajajärjestöjen vaikutusmahdollisuuksia.

Helsingissä sunnuntaina puhunut Metalliliiton neuvottelupäällikkö Jorma Löhman ihmetteli, onko kokoomuksen tavoitteena luopua työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen keskinäisestä kolmikantayhteistyöstä.
- Aikooko kokoomus lähteä keskustan kelkkaan ay-liikettä vastaan, Löhman kyseli.

Kokoomuksen puoluekokouksessa Jyväskylässä eilen puhunut Niinistö torjui työehtosopimusten yleissitovuuden laajentamisen osana seuraavaa tuloratkaisua.

Löhmanin mukaan Niinistön puheet ovat pahasti ristiriitaisia, sillä vastustamalla yleissitovuuden kehittämistä hän samalla vastustaa paikallisen sopimisen edellytysten parantamista.
- Hän on itsekin sanonut, että Metalliliiton malli on hyvä esimerkki suomalaisessa työmarkkinapolitiikassa ja paikallisessa sopimisessa, Löhman muistutti.

Metalliliitossa toivottaisiin Niinistöltä suurempaa kiinnostusta harmaan talouden torjumiseen.
- Olettaisi valtiovarainministerin olevan nykyisen toimenkuvansakin takia kiinnostuneempi harmaan talouden torjunnasta kuin työehtosopimusten yleissitovuuden tarkastelusta puhtaasti ideologisista lähtökohdista, Löhman sanoi.

Yleissitovuutta vahvistamalla voitaisiin Metalliliiton näkemyksen mukaan kehittää sopimusjärjestelmiä siten, että elinkeinoelämän rakennemuutosten tuomaa harmaan talouden kasvua voitaisiin rajoittaa.


Niinistö haluaa Hemilän jatkavan vuoden loppuun

Kokoomuksen puheenjohtaja Sauli Niinistö toivoo maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilän (sit.) jatkavan tehtävässään Suomen EU-puheenjohtajakauden loppuun saakka.

Niinistö luonnehti sunnuntaina Hemilää erittäin päteväksi hakijaksi kansliapäällikön virkaan. Puheenjohtajuus hoituisi kuitenkin kivuttomammin, jos asioita olisi luotsaamassa ne hyvin tunteva henkilö.

Hemilä voisi Niinistön puolesta jäädä puoleksi vuodeksi kansliapäällikön tehtävästä virkavapaalle, jos hänet tälle paikalle valitaan.

Jos Hemilän seuraajaksi nimitettäisiin jonkun hallituspuolueen väriä tunnustava henkilö, se rikkoisi hallitusneuvotteluissa saavutetun tasapainon. Niinistö uskoo kuitenkin, että Hemilälle löydetään sitoutumaton seuraaja.

- En usko, että kaikki maatalouteen perehtyneet henkilöt olisivat poliittisesti sitoutuneita, Niinistö huomautti. Vielä tässä vaiheessa ei kokoomuksella ole kuitenkaan mitään nimeä mielessä.

Lähtökohtana on siten maatalousministerin seuraajan nimeäminen, ei salkkujen kierrätys tai muut hallituksen sisäiset järjestelyt.

Niinistön mukaan tällaisen teoreettisen tilanteen varalta on jo aikaisemmin käyty keskusteluja. Tiettävästi asia oli esillä jo hallitusneuvotteluissa. Näköpiirissä oli, ettei Hemilä mahdollisesti jatka ministerinä koko nelivuotiskautta.

Kokoomuksen puoluekokouksen käytäväpohdinnoissa ehdittiin jo sunnuntaina mainita mahdollisina ehdokkaina mm. MTK:n toiminnanjohtaja Paavo Mäkinen ja maatalousministeriön Brysselissä toimiva neuvotteleva virkamies Jarmo Vaittinen.


Mattila sättii Helsingin hovioikeuden toimintatapoja

Vakoilusta ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomittu Olli Mattila kokee, että hän ei saanut Helsingin hovioikeudessa oikeudenmukaista tuomioistuinkäsittelyä.

Sunnuntaisuomalaiselle antamassaan haastattelussa Mattila kertoo, että hovioikeuden suljetussa istunnossa hänen ei annettu kertoa omaa näkemystään tapahtumista.
- En saanut kertoa oikeudessa mitä olisin halunnut. Minut keskeytettiin useita kertoja. Loppupuheenvuorossani sanoin vain, etten halunnut enää viedä oikeuden aikaa, kertoo Mattila.

Suojelupoliisin kuulustelumenetelmistä Mattila sanoo olevansa järkyttynyt. Suojelupoliisi kuulusteli häntä kesäkuussa 1998 viikon ajan.
- Kuulustelujen päättyessä olin täysin uupunut. Oma tahtoni oli murrettu ja olin valmis tunnustamaan mitä tahansa, puhuu Mattila.

Ulkoministeriön kauppapoliittisella osastolla työskennellyt Mattila kertoo tapailleensa Helsingissä syksyn 1996 ja kevään 1998 välisenä aikana kolmea venäläistä diplomaattia.

- Annoin Venäjän ja EU:n taloussuhteita koskevia neuvottelupapereita, jotka ovat täysin julkisia. Niitä on jaettu Suomessa elinkeinoelämän edustajille ja taloustoimittajille, sanoo Mattila.


Soini haluaa jatkaa perussuomalaisten johdossa

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on valmis jatkamaan puolueen johdossa myös elokuussa pidettävän puoluekokouksen jälkeen. Soini ilmoitti jatkohaluistaan lauantaina puolueen valtuuston kokouksessa Helsingissä.

Perussuomalaiset hyväksyivät EU-vaaliohjelman, jossa mm. vastustetaan unionin laajentumista sillä perusteella, että se johtaisi talouden epävakaisuuteen ja Suomen jäsenmaksuosuuden kasvamiseen. Perussuomalaiset torjuvat myös unionin syventämisen.

Perussuomalaiset ovat eurovaaleissa vaaliliitossa Pertti "Veltto" Virtasen kirjavan puolueen ja eläkeläiset kansan asialla -puolueen kanssa.


STTK:n Junttila nostaisi irtisanomiskynnystä

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääsihteerin Seppo Junttilan mielestä työlainsäädäntöä on nopeasti uudistettava ja mm. irtisanomiskynnystä nostettava.

Junttila sanoi lauantaina Jyväskylässä, että lainsäädäntöä on muutettava niin, että hyvin menestyvä yritys ei voisi irtisanoa työntekijää.
- Irtisanomiselle on aina oltava myös taloudellinen peruste.

Hyvään tulokseen yltävällä yrityksellä, yhteisöllä tai konsernilla ei voi olla oikeutta irtisanomisiin, Junttila sanoi.


Lundh: Koulutusvakuutuksen kolmannen vaiheen toteuttaminen kolmikantayhteistyön koetinkivi

Yksi koetinkivi kolmikantayhteistyön tulosten mittaamiseksi on Metallityöväen Liiton puheenjohtajan Per-Erik Lundhin mielestä edellisen keskitetyn tulopoliittisen ratkaisun yhteydessä sovittu kolmannen vaiheen toteuttaminen.

Lauantaina Vaasassa Metalliliiton Vaasan ja Keski-Suomen alueen 100-vuotisjuhlassa puhuneen Lundhin mukaan nyt on aika siirtyä selvitystyöstä päätöksentekovaiheeseen.

Lundh sanoi, että on ollut hämmentävää kuunnella viestejä tämän työryhmän työstä. Hän viittasi viesteihin, joissa kerrotaan työnantajien jarruttavan koulutusvakuutuksen kolmannen vaiheen tuloa.

- Tämä on senkin takia kummallista, kun samaan aikaan esimerkiksi metalliteollisuudessa työnantajat valittavat ammattitaitoisen työvoiman pulasta ja korostavat jatkuvasti, että teknologiakehityksen mukana ei tahdo työvoiman ammattitaito pysyä, sanoi Lundh.

- Me olemme omalta puoleltamme valmiit kehittämään edelleen oppisopimusjärjestelmiä ja räätälöimään niitä eri yritysten tarpeiden pohjalta. Meidän ehtomme on yksiselitteisesti selvä.

Oppisopimuksen tulee tähdätä toistaiseksi voimassa olevaan pysyvään työpaikkaan, eikä oppisopimusjärjestelmää saa käyttää työvoimakapasiteetin täyttämisen keinona, tähdensi Lundh.


Tuomioja: Valtionyhtiöitä pitäisi valvoa enemmän

Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mielestä valtionyhtiöitä ja yhtiöitä, joissa valtio on osaomistajana, pitäisi valvoa enemmän. Tuomioja ilmaisi kantansa lauantaina ilmestyvässä Vasabladetissa.

Tuomiojan mukaan tiukempaa kontrollia tarvitaan johtajille myönnettävien ylisuurten ennenaikaisten eläkkeiden myöntämisessä. Esimerkkinä hän mainitsee Nesteen entisen toimitusjohtajan Jukka Viinasen eläkejärjestelyt.

Tuomioja kritisoi myös yritysjohtajien optiosysteemiä. Hänen mukaansa koko henkilökunnalla tulisi olla oikeus osakkeisiin ja niistä saatavan mahdollisen voiton jakamiseen.

Tuomioja sanoi myös, että puolueiden pitäisi löytää yhteiset pelisäännöt esivaaleja varten. Hänen mukaansa puolueeseen kuulumattomille kansalaisille olisi voinut tehdä yksinkertaisemmaksi osallistua SDP:n presidenttiehdokkaasta käytävään jäsenäänestykseen 22.-24. toukokuuta.

Tuomiojan mielestä olisi voinut riittää, että tällainen äänestäjä olisi antanut vakuutuksen, ettei osallistu toisten puolueiden ehdokkaiden esivaaleihin.

Koonnut: IA
23.5.1999


POLITIIKKA -SIVULLE