Viikon varrelta - kotimaan talousuutisia lyhyesti

Tuomioja: Nokia Suomelle sekä vahvuus että riski

Perinteisten teollisuudenalojen viimeaikainen taantuma kuitenkin osoittaa, että samalla kun Nokia on monipuolistanut teollisuuttamme, Suomi on tullut uudesta johtotähdestään riippuvaiseksi.

- Nokian hallitsevaan asemaan liittyy kiistatta riskejä. Jos kilpailijat onnistuvat jonakin vuonna Nokiaa paremmin, seuraukset voivat olla pahat. Pörssin kautta ne vaikuttavat myös reaalitalouteen laajemmin, kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja (sd.) arvioi.

Hän pitää tärkeänä, että useat Nokian vanavedessä nousseet huipputeknologiayritykset saavat luotua yhä enemmän Nokiasta riippumatonta kansainvälistä myyntiä. Edellytykset ovat hyvät, sillä osaamista Suomessa riittää.

Valtion teknologiapolitiikalla on Tuomiojan mielestä myös jatkossa tärkeä rooli suomalaisia menestystarinoita luotaessa. Tosin hän samalla toivoo, että tutkimukseen ja kehitykseen kanavoituisi yhä enemmän yksityistä rahaa.

- Valtion t&k-panostusta ei enää voi kasvattaa. Toivon, että valtion kokonaisosuus säilyy ennallaan, mutta vastaavasti yksityinen panostus kasvaa. Etenkin perinteisessä teollisuudessa tutkimukseen pitäisi uhrata enemmän rahaa, sillä siellä panostus on ollut kutakuinkin mitätöntä, Tuomioja korostaa.

Ulkomaille rekisteröity 76 kauppa-alusta

Suosituin ulkomainen rekisteri on Bahamasaaret. Sen osuus ulkomailla rekisteröityjen alusten vetoisuudesta oli kaksi kolmasosaa ja lukumäärästä 40 prosenttia. Toiseksi eniten aluksia on rekisteröity Ruotsissa ja kolmanneksi eniten Saksassa.

Ulkomailla rekisteröityjen alusten bruttovetoisuus oli noin 14 prosenttia suurempi kuin kotimainen kauppalaivasto. Niiden kantavuus oli 2,9 miljoonaa kuollutpainotonnia eli yli kaksinkertainen kotimaan kauppalaivaston kantavuuteen verrattuna.

Ulkomailla rekisteröityjen 76 aluksen bruttovetoisuus oli merenkulkuhallituksen tietojen mukaan 1 957 396 bruttorekisteritonnia. Niiden kantavuus oli yhteensä 2 901 766 kuollutpainotonnia. Suurin yksittäinen alusryhmä oli säiliöalukset. Niitä varustamoilla oli ulkomailla 39.

Suomen kauppalaivaston bruttovetoisuus oli alustilaston mukaan huhtikuun lopussa 1 721 081 tonnia ja kantavuus 1 314 700 kuollutpainotonnia. Kauppalaivastoon kuului 615 alusta, joista yli 500 tonnin aluksia oli 152. Niiden vetoisuus oli yhteensä 1 660 434 bruttorekisteritonnia.

Ensimmäiset suuret kiinteistönomistajat mukaan energiansäästösopimukseen

Kauppa- ja teollisuusministeriön vetämällä hankkeella pyritään energian- ja rahansäästön ohella osaltaan varmistamaan, että Suomi pystyy vähentämään ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasuja. Linjaukset siitä tehtiin YK:n ilmastokokouksessa Kiotossa vuonna 1997.

Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto Rakli pyrkii tiistaina KTM:n kanssa allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti saamaan muita kiinteistönomistajia mukaan säästötalkoisiin.

Raklin mukaan kiinteistö- ja rakennusala kuluttaa noin 30-40 prosenttia energiasta. Suurin osa siitä menee rakennusten lämmitykseen.

Energiaohjelman toteutumista seurataan vuosittain. KTM voi tukea investointeja, joilla pyritään energian säästöön. Energiasäästösopimus laajennettiin nykymuotoon vuonna 1997. KTM:n mukaan Suomi johtavia maita energiansäästämisessä.

Öljy nosti tuontihintoja 1,5 prosenttia huhtikuussa

Sen sijaan öljyn hinnan nopea nousu on hidastanut tuontihintojen laskuvauhtia, joka vielä helmikuussa oli 6 prosenttia ja maaliskuussakin 4,8 prosenttia.

Vientihinnat nousivat maaliskuusta huhtikuuhun 0,8 prosenttia ja teollisuuden tuottajahinnat eli kotimaisten tavaroiden tehtaanhinnat 0,6 prosenttia. Nousu johtui öljytuotteiden, värimetallien ja selluloosan kallistumisesta.

Viime vuoden huhtikuusta vientihinnat alenivat 5,4 prosenttia. Lasku aiheutui pääosin perusmetallien, sähköteknisten tuotteiden sekä selluloosan, paperin ja paperituotteiden halpenemisesta.

Teollisuuden tuottajahinnat laskivat vuodessa 3,1 prosenttia, kun perusmetallit, sähkö, kemikaalit ja selluloosa halpenivat.

Raaka-aineiden dollaripohjaisia maailmanmarkkinahintoja mittaava HWWA-indeksi kohosi maaliskuusta huhtikuuhun 9 prosenttia.

Nousun aiheutti raakaöljyn 20 prosentin kallistuminen. Helmikuusta huhtikuuhun raakaöljy on kallistunut 46 prosenttia. Viime vuoden huhtikuusta HWWA-indeksi on laskenut 1,6 prosenttia. Kokonaisindeksi ilman energiaa on kuitenkin laskenut 14 prosenttia.

Teollisuustuotanto kasvoi 3,3 prosenttia maaliskuussa

Puu- ja paperiteollisuuden tuotanto pieneni maaliskuussa 1,2 prosenttia vuotta aiemmasta. Kemianteollisuuden tuotanto laski 2,6 prosenttia ja muun tehdasteollisuuden tuotanto 2,7 prosenttia. Elektroniikkateollisuus piti yllä metalliteollisuuden kasvua, joka oli 11,3 prosenttia.

Tehdasteollisuuden kapasiteetista oli maaliskuussa käytössä 87 prosenttia, mikä oli 4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Massa- ja paperiteollisuuden käyttöaste oli 90 prosenttia, metalliteollisuuden 89 prosenttia ja kemianteollisuuden 79 prosenttia.

Tammi-maaliskuussa tuotanto kasvoi 5,3 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Metalliteollisuuden tuotanto lisääntyi 16 prosenttia. Kasvu oli elektroniikkateollisuuden ansiota, jonka tuotanto nousi lähes 48 prosenttia.

Puu- ja paperiteollisuuden tuotanto sen sijaan väheni 1,5 prosenttia. Kemianteollisuuden tuotanto laski lähes 4 prosenttia ja muun tehdasteollisuuden tuotanto runsaat 2 prosenttia tammi-maaliskuusta 1998.

Koonnut: IA
21.5.1999