NATO:n taistelujoukot ja Kosovo



Kosovon diplomaattinen ratkaisu lähestyy, mutta viime aikoina on läntisissä tiedotusvälineissä ollut puhetta maajoukkojen lähettämisestä Kosovoon, sillä ilmasotaa väitetään tehottomaksi. On myös esitetty arveluja NATO-maiden maajoukkoja koskevista erimielisyyksistä.


Samalla kun Helsingissä käydään neuvotteluja tulevien rauhanneuvottelujen ehdoista, NATO-maissa on keskusteltu maajoukkojen tuomisesta sotanäyttämölle. Jo aiemmin Albaniaan tuotiin näyttävästi Apache-taisteluhelikoptereita, mutta niitä ei toistaiseksi ole käytetty muualla kuin harjoituksissa.

Yhdysvaltojen armeijan johtajat ovat esittäneet epäilyjä ilmasodan tehokkuudesta serbejä vastaan. Newsweek-lehden mukaan jo useita viikkoja sitten komentajat olivat lähettäneet puolustusministeri William Cohenille kirjeen, jossa sanottiin, että pelkästään pommituksilla ei NATO:n tavoitteita saavuteta vaan siihen tarvitaan maajoukkoja.

NATO:lta on loppumassa aika kesken

Pentagonin vuoto Newsweekille kertonee siitä, että armeijan johdossa on havaittu sodan jatkuvan pitkään. Jos maajoukkoja käytetään, ne on saatava taistelukentälle kesän aikana, joten niiden kokoaminen ja harjoittaminen on aloitettava jo nyt. Aika on käymässä vähiin myös pakolaisten kanssa, sillä syksy ja lumi lähestyvät nopeasti. Seurauksena on kaaos ja katastrofi leireillä. Jos serbit kestävät ilmapommitusta kesän yli, on NATO vaikeuksissa.

Persianlahden sotaoperaation pääsuunnittelija, kenraali Colin Powell on sanonut televisiohaastattelussa, että NATO:n ei olisi pitänyt päättää olla käyttämättä maajoukkoja. Hänen mukaansa NATO:n täytyy olla valmis kärsimään miestappiota, jos se todella aikoo saavuttaa tavoitteensa.

Powellin mielestä Kosovossa ei ole käytetty ns. Powellin doktoriiniä. Se tarkoittaa ylivertaisen voiman käyttöä tarkoin määriteltyjen poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Ensin määritellään poliittinen tavoite, ja sitten käytetään sopivia keinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Hyökkäys on tehtävä täydellä voimalla ja sodassa väistämättä syntyviä tappiota on kyettävä sietämään.

Puhetta maajoukkojen käytöstä

Maajoukkojen käytöstä puhuminen voi olla painostustaktiikkaa Slobodan Miloseviciä vastaan. Englannin ulkoministerin Robin Cookin mukaan NATO:n pääsihteeriltä Javier Solanalta on tiedusteltu, kuinka kauan Jugoslavian armeija kykenee jatkamaan tehokasta vastarintaa.

Cookin mukaan mitään suurhyökkäystä ei tulla tekemään organisoitua aseellista vastarintaa vastaan. Toisaalta hän on BBC:n mukaan sanonut, että maaoperaatio ei edellytä mitään muodollista sopimusta Milosevicin kanssa.

Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton on edelleen hyvin varovainen puhuessaan maajoukkojen käytöstä. Amerikkalaisten sotilaiden kaatuminen voisi aiheuttaa julkisen mielipitaan kääntymisen sodan vastaiseksi. NATO:n maajoukkojen käyttö on mahdotonta ilman Clintonin hyväksyntää. Yhdysvaltain armeija puolestaan pitää, ainakin amerikkalaisten tiedotusvälineiden mukaan, maajoukkojen käyttöä varsin tarpeellisena, jos sota halutaan voittaa.

Robin Cookin mukaan kuitenkin maajoukkojen lähettämistä alueelle on kuitenkin suunniteltu jo kolme viikkoa sitten Washingtonissa. Cook kertoi myös puhuneensa Kosovon Vapautusarmeijan päällikön kanssa, jonka mukaan Jugoslavian joukkojen taistelumoraali on kärsinyt ja sotilaskarkureita on paljon. Cookin mukaan tämä todistaa, että NATO on saavuttanut menestystä Kosovossa ja että NATO:n täytyy olla valmiita käyttämään sitä hyväkseen, kun aika on kypsä.

Pentagonin puhemiehen Ken Baconin mukaan NATO:n Kosovon-rauhanturvajoukkojen suunnittelu on alkanut viime viikolla. Tätä joukkoa ei kuitenkaan lähetettäisi Kosovoon ennen kuin rauhasta olisi sovittu.

Millaisista maajoukoista puhutaan?

Maajoukoista puhuttaessa on erotettava kaksi eri asiaa. Puhutaanko taistelujoukoista, jotka valloittaisivat Kosovon, vaiko tulevaa rauhansopimusta ja pakolaisten paluuta valvovista joukoista?

Jos kyse on taistelujoukoista, niin vastaus on ollut hyvin selvä jo ilmaiskujen ensi päivistä alkaen. Presidentti Clinton sanoi heti operaation alussa, että amerikkalaisia joukkoja ei tulla lähettämään maataisteluihin. Tätä kantaa hän ei ole muuttanut, ja ilman amerikkalaisia NATO ei lähetä joukkoja minnekään.

Saksan liittonkansleri Gerhard Schröder on toistuvasti ja hyvin selvästi sanonut ei puheille taistelujoukkojen käytöstä. Samaa on tällä viikolla vakuuttanut myös NATO:n pääsihteeri Javier Solana, vaikka tosin hänkin on aikaisemmin antanut asiasta epämääräisiä lausuntoja.

Keskusteltaessa maajoukoista itse asiassa tarkoitetaan muita kuin varsinaisia taistelujoukkoja. Mitä tapahtuu, jos Jugoslavian armeija Kosovossa romahtaa tai alkaa nopeasti vetäytyä alueelta? NATO:lla olisi silloin mahdollisuus siirtää Kosovoon omia joukkojaan, vaikka mitään rauhansopimusta ei olisikaan saatu syntymään.

Englannin ulkoministerin Robin Cookin mielestä NATO voisi näin tehdä. Englantilaiset ovat antaneet ymmärtää tukevansa tälläisten joukkojen kokoamista, mutta esimerkiksi Saksa ja Italia eivät ole kovin innokkaita.

Liittokansleri Gerhard Schröder on selvästi sanonut, että NATO-joukkoja ei lähetetä Kosovoon ennen tulitaukoa. Englannin pääministeri Tony Blair vakuutti keskiviikkona alahuoneessa, että kysymyksessä maajoukkojen käytöstä ei Saksan ja Englannin välillä ole erimielisyyksiä.

Maajoukkoja koskevassa keskustelussa on läntisillä tiedotusvälineillä ollut oma osuutensa. NATO käy Kosovossa korkean teknologian sotaa, eivätkä kaupungit räjähtele komeasti ilmaan kuten toisessa maailmansodassa.

Uudenaikainen kliininen sota ei ehkä ole toimittajille mieleen, vaan he haluaisivat nähdä tuhansien sotilaiden ryömivän mutaisilla taistelukentillä. Niinpä uutisoinnissa on keskitytty noukkimaan poliitikkojen huulilta lausahduksia, jotka näyttäisivät viittavaan tositoimien alkamiseen.

Tehoton ilmasota

Maajoukkojen käytön lisäksi erimielisyyttä NATO-maiden kesken on ilmasodastakin. Kreikassa siitä ei pidetä ollenkaan, ja Italia on halunnut pommitusten lopettamista rauhanneuvottelujen ajaksi heti, kun Venäjän ja Kiinan kanssa on saatu sovittua YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmasta. Myös liittokansleri Schröder on viitannut tähän suuntaan.

Ilmaiskujen jatkamisella neuvottelujen aikana voitaisiin kuitenkin saavuttaa hyötyä, jos Milosevic tuntee olonsa käyvän tukalaksi. Toisaalta ilmaiskujen tehoa on epäilty, ainakin tiedotusvälineissä.

Pommitukset jatkuvat päivästä toiseen, mutta Jugoslavian johto ei tunnu taipuvan millään vetäytymiseen Kosovosta. Päinvastoin serbit ovat uhitelleet ja puhuneet maan päällisestä helvetistä, joka odottaa maahantunkeutujia.

Ilmasodan riesana on myös huono sää. Esimerkiksi viime sunnuntaina NATO:n piti peruuttaa kolmeneljäsosaa suunnitelluista lennoista.

Voi myös olla, että Venäjän, Kiinan ja Milosevicin saaminen mukaan neuvotteluihin edellyttää taukoa pommituksiin. Serbit voisivat suostua YK-joukkojen tuloon alueelle. Venäjän ja Kiinan panos rauhanneuvotteluissa on tärkeä, koska näillä mailla on YK:n turvallisuusneuvostossa sanansa sanottavana.

YK:n pääsihteerin Kofi Annanin mukkan YK:lla täytyy olla keskeinen rooli tilanteen ratkaisussa. Turvallisuusneuvoston on saatava aikaan päätöslauselma, joka koskee joukkojen sijoittamista Kosovoon ja Kosovon tulevan hallinnon järjestämistä.

Serbiasta on kantautunut tietoja armeijan laskevasta moraalista, vaikka kyse voi olla NATO:n sotapropagandastakin. BBC:n saamien tietojen mukaan pari tuhatta reserviläistä olisi jo poistunut Kosovosta ilman lupaa. Karanneet reserviläiset ovat niistä eteläisen Serbian kaupungeista, Krusevacista ja Aleksandrovacista, joissa on ollut sodanvastaisia mielenosoituksia.

Taistelujoukolle harmia

Puheet maajoukoista saivat puhtia, kun amerikkalaiset toivat Albaniaan 24 kappaletta pelottavia Apache-helikoptereita. Koptereiden mukana tuli niitä tukevaa tykistöä, tutkakalustoa, ajoneuvoja ja pari tuhatta miestä. Apacheja ei kuitenkaan ole käytetty muualla kuin harjoituksissa - missä niitä on jo pudonnut kaksi, mikä on ehkä hidastanut niiden koptereiden ottamista mukaan taisteluihin.

Maataisteluihin lähtevillä taistelujoukoilla olisi monenlaista harmia edessään. Maasto Kosovossa on vaikeaa ja serbit ovat raskaasti aseistautuneita. Yli sadantuhannen miehen kokoaminen ja marssittamien muutamaa kapeaa tietä pitkin Albaniasta ja Makedoniasta Kosovoon ei kuulosta lupaavalta sotilasoperaatiolta. Lisäksi Makedonian johto on ilmoittanut, ettei se halua maaperälleen Apacheja eikä maajoukkoja.

NATO:lla olisi maasodassa puolellaan parempi kalusto ja liikkuvammat yksiköt. Serbit ovat kuitenkin tehneet itselleen puolustusasemia ja miinakenttiä suojakseen. Serbien alueellinen maanpuolustus on tehokasta, mutta se voi myös olla serbien heikko kohta, jos paikallinen väestö ei tuekaan heitä.

HEIKKI JANTUNEN
21.5.1999


ULKOMAAT -SIVULLE