 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Suomen EU-jäsenyyttä kannattaneet keskeisessä osassa uutisissa jäsenyysneuvottelujen aikana ja kansanäänestyksen alla
Mistä uutiset syntyvät? Mitä tapahtuu ennen kuin lehdet ilmestyvät ja uutislähetykset alkavat? Miksi joku asia ylittää uutiskynnyksen ja joku toinen taas ei? Miten uutisten raaka-aineet hankitaan ja miten niistä tehdään valmiita juttuja?Valtiotieteen maisteri Tuomo Mörä etsii vastauksia mm. näihin kysymyksiin tuoreessa väitöskirjassaan. Hän on käyttänyt tutkimuksessaan esimerkkinä Suomen EU-jäsenyysprosessiin liittynyttä journalismia. Mörän väitöskirja EU-journalismin anatomia. Mediasisältöjä muokanneet tekijät ennen kansanäänestystä 1994 tarkastettiin viime viikon perjantaina Helsingin yliopistossa. Mörän tutkimusajanjakso kesti vuoden 1992 syksystä vuoden 1994 syksyyn. Tuona aikana Suomi neuvotteli silloisen EY:n (vuoden 1993 alusta EU:n) kanssa jäsenyydestä. Syksyllä 1994 järjestettiin kansanäänestys jäsenyydestä. Mörän mukaan kansanäänestystä edeltänyt journalismi oli monella tapaa poikkeuksellisen haasteiden edessä. Yli 60 vuoteen maassa ei ollut järjestetty kansanäänestystä. Kansalaisten mielipidettä ei ollut koskaan ennen kysytty näin suuressa ratkaisussa. Vaikka kyse oli neuvoa-antavasta kansanäänestystä, hallitus halusi tavoitteelleen ja eduskunta päätökselleen kansalaisten valtakirjan. Myös journalismin sisäisten prosessien kannalta tilanne oli tavallisesta poikkeava. Tasapuolisuuteen ja intressien ulkopuolella pysymiseen liittyvien journalististen ideaalien toteuttaminen oli erityisen hankalaa. Syynä tähän oli etenkin se, että medioissa normaalisti esiintyvät olivat poikkeuksellisen yksimielisiä jäsenyydestä.
Toimittajat yleensä jäsenyysmyönteisiäKeskeisistä toimijoista vain MTK:n johtajat vastustivat jäsenyyttä. Organisoituneet jäsenyyden vastustajat kuuluivat yleensä kansalaisjärjestöihin ja yhden asian liikkeisiin.Mörän mukaan tämmöisten ihmisten pääsy mediajulkisuuteen on muutoinkin vaikeaa. Lisäksi journalistit näkivät usein jäsenyyden vastustajat hieman omituisina, jälkijättöisinä ja "väärin" toimivina ihmisinä ja ryhminä, joita ei voinut ottaa kovinkaan vakavasti. Mörä päätyy siihen, että ei-puolen edustajien institutionaalisen aseman puuttuminen ja toimittajien näkökulmasta vääränlaisten henkilökohtaiset ominaisuudet edistivät sitä, että toimittajien valtavirta tuli pitäneeksi kyllä-puolen näkemyksiä esillä selvästi enemmän ja näkyvämmin kuin ei-puolen näkemyksiä. Mörän mukaan toimittajat olivat yleensä jäsenyysmyönteisiä, ja usein tämä asenne vaikutti esimerkiksi juttuaiheiden ja haastateltavien valintaan. Organisatoriset ratkaisut ja toimituksissa vallitseva ilmapiiri edistivät jäsenyysmyönteisten näkökulmien esilläoloa.
Suuri osa kansasta vastusti jäsenyyttäTilanne oli ongelmallinen, sillä suuri osa kansalaisista kuitenkin vastusti jäsenyyttä. Mörän mukaan EU-juttuja tekevien toimittajien mielipidejakauma poikkesi siten dramaattisesti kansalaisten mielipidejakaumasta.Mörä käy läpi perusteellisesti toimittajien juttulähteitä. Tutkimuksesta ilmenee esimerkiksi, että uutistoimistot olivat keskeisessä roolissa, kun toimittajat määrittelivät, mikä on uutisen arvoista. Brysselissä toimivat kirjeenvaihtajat pitivät Reuteria (nykyistä Reutersia) lähes korvaamattomana työkaluna uutisarvon määrittelyssä. STT:n rooli Suomessa ei ollut yhtä vahva kuin Reuterin Brysselissä, mutta varsinkin sanomalehtien ja pienten toimitusten uutisrungon rakentamisessa silläkin näytti olevan suuri merkitys. Väitöskirjaansa varten Möra haastatteli useita kymmeniä toimittajia. Osaa haastateltiin kahdesti ja osaa kolmasti. Osa haastatelluista työskenteli Brysselissä. Toiset taas kirjoittivat EU-asioista Suomessa.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE