Härmälä perää lisäydinvoiman rakentamismahdollisuuksia

Lipponen: Kasvulle tilaa maltillisilla tuloratkaisuilla

- Tässä vaiheessa toivoisi, että osapuolet lausunnoillaan pikemminkin edistäisivät kuin hankaloittaisivat maltillisen tulolinjan toteutumista, Lipponen kehotti Teollisuuden ja työnantajain kevätkokouksessa Helsingissä tiistaina.

Myös TT:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Jukka Härmälä peräsi ensi sopimuskierroksella kaikilta sitoutumista kokonaisraamiin, joka turvaa kansantalouden kasvu- ja työllisyystavoitteet.

Lipponen kutsui työmarkkinajärjestöt kesäkuussa arvioimaan syksyn tuloneuvottelujen lähtötilannetta. Keskustelun pohjaksi hän tarjosi tulopoliittisen selvitystoimikunnan valmistelemaa raporttia kahden uusimman tuloratkaisun vaikutuksista.

Talousnäkymien pitäminen suotuisana vaatii Lipposen mukaan muutakin kuin palkkamalttia.

Hän toivoikin, että niin työnantajien ja palkansaajien kuin hallituksen ja työmarkkinajärjestöjenkin kesken säilyisi EMU-päätöksen valmistelussa vallinnut "yhteistyön, vastavuoroisuuden ja sopimisen ilmapiiri".

Hän uskoi sopivan palkankorotusten ja tuloverokevennysten yhdistelmän olevan löydettävissä tälläkin kierroksella. Lipponen lupasi jo vappuna hallituksen panevan itsensä likoon tupon puolesta.

Härmälä piikitteli vapaamatkustajia

Härmälä kiitteli viime tupo-sopimusten tuloksia. Tulopoliittisen ratkaisun ja kasvua tukevan talouspolitiikan yhteys olisi tunnustettava myös tulevassa sopimuksessa.
- Oleellista on, että tulevatkin ratkaisut soveltuvat EMU-oloihin sopimusmuodosta riippumatta.

Härmälä muistutti myös liittokierrosta tavoittelevien ammattiliittojen johtajien antaneen viime tupoille tunnustusta. Hänen mukaansa näyttääkin siltä, että he toivovat muiden liittojen sopimuksillaan ja hallituksen veronkevennyksillään turvaavan myönteisen kehityksen jatkumisen.

- Elleivät he myös itse ole valmiit sen puolesta toimimaan, sitä voisi kutsua kaksinaamaisuudeksi tai ainakin vapaamatkustamiseksi.

Härmälä varoitteli unohtamasta palkkamalttia. EU-tilastojen mukaan työvoimakustannukset nousivat Suomessa viime vuonna yli euromaiden keskitason.

Suuntaa selittävät paitsi kotimainen talouskasvu ja yrityskohtaiset palkanerät myös se, että muissakin euromaissa on vahvasti sitouduttu EMU:n inflaatiotavoitteeseen.
- Ellei tätä oteta huomioon, talouskasvu ja kilpailukyky tärvellään, Härmälä huomautti.

Lipponen: Lisäydinvoima rahoittajien harkittava asia

Härmälä toisti teollisuuden vaateet lisäydinvoiman rakentamisesta. Hänen mukaansa voimayhtiöillä on halu ja valmius hakea lupaa lisäydinvoiman rakentamiseen.

Ennen suuritöistä hakemusurakkaa olisi kuitenkin saatava ennakkotietoa siitä, onko hankkeella poliittisia mahdollisuuksia edetä.

Lipponen muistutti, että valtiovallalla on mm. sähkökilpailun avaamisen myötä yhä vähemmän perusteita ja mahdollisuuksia ohjata energiainvestointeja muuta kuin yleisin veropolitiikan toimin.

- Ydinvoiman lisärakentaminen on siten ensisijassa sen rahoittajien ja toteuttajien harkittava asia. Hallitusohjelmassa ei ole asetettu esteitä ydinvoiman lisärakentamiselle, mutta ratkaisuvalta asiassa on eduskunnalla, hän totesi.

STT-IA
26.5.1999