Kallis kannattaa porvaripuolueiden yhteistä ehdokasta

Kristillinen liitto lykkäsi presidenttipäätöstään

Puolueen puheenjohtajan Bjarne Kalliksen mukaan paras vaihtoehto olisi tukea yhteistä ehdokasta kokoomuksen ja keskustan kanssa, jolloin ehdokkaan läpimenoon olisi hyvät mahdollisuudet. Toiseksi paras ratkaisu olisi oma ehdokas, jolla olisi mahdollisuudet päästä eduskuntavaalien kannatuslukuun.

- Mikäli tällaista ehdokasta ei saada, olisi viisainta olla asettamatta ehdokasta ja antaa kannattajillemme suositus äänestää mielestään sopivinta ehdokasta.

Huonoin ratkaisu Kalliksen mukaan olisi asettua puolueena jonkun toisen puolueen ehdokkaan taakse.

Europarlamentin vaaleihin valmistumisessa kristillinen liittto on selvästi pidemmällä. Puolue avasi perjantaina vaalikampanjansa pääehdokkaansa, toimittaja Eija-Riitta Korholan linjapuheella.

Helsinkiläinen filosofian lisensiaatti peräsi EU-politiikkaan enemmän arvoja ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Peruskristillisten arvojen lisäksi hän sanoi toisena aatteellisena lähtökohtanaan olevan demokratia.
- Eurooppalainen demokratia kärsii veren vähyydestä ja aatteettomuudesta, hän arvioi.

Sitoutumaton Korhola ilmoitti hakeutuvansa parlamentissa konservatiivien ja kristillisdemokraattien EPP-ryhmään, johon myös kokoomus kuuluu.

Puolue on asettanut vaaleihin kaksi ehdokasta, joista toisen, puolueen Oulun piirin puheenjohtaja Martti Heikkisen roolina on lähinnä tukea kampanjaa.

Hyvän eduskuntavaalimenestyksen myötä puolueessa uskotaan vakaasti yhden ehdokkaan läpimenoon, sillä alle puolet vaaleissa kristillistä liittoa äänestäneistä 112 000 henkilöstä riittäisi puoluejohdon mukaan parlamenttipaikkaan.

Puoluekokousväkeä yllytettiinkin tarmokkaasti vaalityöhön, sillä kesäsunnuntaiksi järjestetty vaalipäivä voi aiheuttaa poikkeuksellisen alhaisen äänestysaktiivisuuden.

Puheenjohtaja Bjarne Kallis esitti eurovaalien suosion nostamiseksi myös rakenteellista uudistusta.
- Mielestäni kunnanvaltuutettujen mandaattia voitaisiin pidentää viiteen vuoteen ja yhdistää kunnallisvaalit EU-vaaleihin, jotta kiinnostus lisääntyisi.

Nimenvaihdos nostattaa tunteita

Vaikka kristillisten puoluehallitus ja laajalti muukin puoluejohto on asettunut kannattamaan nimenmuutosta, kokousväki ei välttämättä muutosta niele. Nimenvaihto tyrmättiin täysin edellisessä puoluekokouksessa kaksi vuotta sitten. Nyt muutos vaatii kahden kolmasosan määräenemmistön.

Piirijärjestöissä tehtyjen alustavien kyselyiden perusteella ehkä yli puolet noin 400:sta kokousedustajasta voisi kannattaa nimenmuutosta. 15 piirien puheenjohtajasta 13 kannattaa nimen muuttamista.

Uudella nimellä kristillinen liitto tähtää mm. näkyvämpään rooliin Eurooppa-politiikassa. Se pääsisi uuden nimen myötä samaan kerhoon monissa maissa mahtiasemassa olevien kristillisdemokraattien kanssa. Nimi olisi ruotsiksi Kristdemokraterna eli sama kuin Ruotsin veljespuolueella.

Muutosta kannattavien mielestä uusi kristillisdemokraatit-nimi kuvaisi paremmin sitä, että kysymyksessä on poliittinen puolue. Puoluejohto on korostanut painokkaasti, että nimi ei muuta puolueen linjaa.

- Kristillisdemokratia on kolmas poliittinen vaihtoehto, ideologia sosialismin ja liberalismin välissä, Kallis määritteli.

Nimihanke sai alkunsa Hämeen piirijärjestöstä, jonka aloitteessa uudeksi nimeksi ehdotettiin joko Suomen kristillisdemokraatit tai Suomen kristillinen kansanpuolue.

Lauantaina puolueelle valitaan myös puheenjohtajisto. Puheenjohtaja Kallikselle ja varapuheenjohtaja Leea Hiltuselle ei ole ilmaantunut haastajia. Neljä vuotta kolmantena puheenjohtajana ollut Mika Ebeling joutuu kuitenkin kisailemaan jatkosta kansanedustaja Kari Kärkkäisen kanssa.

STT-IA
21.5.1999