Kristillisten Eurooppa olisi ihmisläheisempi

Puolueen puheenjohtaja Bjarne Kallis sanoo, että Kristillisellä liitolla ei ole tiettyä eturyhmää, jonka hyvinvointia tulisi ajaa, vaan se haluaa edistää koko Suomen etua.

Hän korostaa korostaa etenkin subsidiariteetti- eli läheisyysperiaatteen tärkeyttä.

- Meille tärkeätä on, että päätökset tehdään lähellä ihmisiä, mahdollisimman alhaisella päätöksentekotasolla. Haluamme valvoa ja puolustaa sitä, että vain sellaiset asiat päätetään EU-tasolla, jotka sinne kuuluvat.

Suomen turvallisuuspolitiikasta ei pitäisi tehdä päätöksiä jossain muualla. Liittovaltiota tai EU:n yhteistä puolustusta Skl ei kannata. Skl:n ihmisläheiseen linjaan kuuluvat myös päätöksenteon avoimuus ja julkisuuden lisääminen.

Kuten kotimaassa, EU:ssa kristilliset soveltaisivat ohjauskeinona verotusta, jolla voitaisiin esimerkiksi vähentää alkoholin käyttöä.
- Myös maiden välinen vääristynyt verokilpailu voidaan estää asettamalla pääoma- ja ympäristöveroille minimitaso, Kallis ehdottaa.

Kristilliset ovat viime aikoina valmistautuneet EU-politiikkaan solmimalla enemmän poliittisia yhteyksiä ulkomaille, etenkin Pohjoismaihin.

Ehdokas tekee omat linjaukset

Koska ohjelma ei juuri eroa muiden puolueiden vastaavista perustavoitteista, kristillisten EU-politiikka rakentuukin paljolti ehdokkaan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

Puolueen pääehdokkaalla, tv-dokumentteja tekevällä toimittaja-kouluttaja Eija-Riitta Korholalla katsotaan olevan kansainvälistä kokemusta ainakin kehitysmaapolitiikassa ja humanitaarisissa kysymyksissä.

Sitoutumaton Korhola itse korostaa kiinnostustaan ympäristökysymyksiin.
- Ihanteenani on kansalaisten ja perheiden Eurooppa, Korhola tiivistää.

Hän julistautuu kuuluvansa eurooppalaiseen kristillisdemokraattiseen perheeseen ja samaan konservatiivien EPP-ryhmään johon kokoomuskin kuuluu.

Viikonloppuna kristillisten puoluekokouksessa esittämässään linjapuheessa Korhola sanoi haluavansa EU-politiikkaan enemmän arvoja ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta, mikä tarkoittaa mm. työttömyyden vähentämistä.

Kristillisten arvojen lisäksi hän sanoi toisena aatteellisena lähtökohtanaan olevan humanismiin perustuva demokratia.
- Eurooppalainen demokratia kärsii veren vähyydestä ja aatteettomuudesta, hän arvioi.

Vaalikampanjansa avajaisiin liittyneessä tiedotustilaisuudessa Korhola jätti konkreettisempiin, EU:n taloutta ja politiikkaa koskeviin kysymyksiin vastaamisen puoluejohtajan ja puoluesihteerin tehtäväksi.

Korhola on aiemmin työskennellyt mm. Kirkon Ulkomaanavun koulutussihteerinä. Teoreettisen filosofian lisensiaattityönsä hän teki tekniikan filosofiasta. Perheeseen kuuluu mies ja kolme kouluikäistä lasta.

STT-IA
24.5.1999