 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Vähemmistökielille vahvempi asema Ruotsissa
Saamen kieltä, suomea ja Torniojokilaakson meän kieltä on ensi vuonna mahdollista käyttää oikeusistuimissa ja viranomaisten luona asioidessa useissa Ruotsin pohjoisosan kunnissa.Uudet lait merkitsevät myös sitä, että saamelaisilla, Torniojokilaakson asukkailla ja ruotsinsuomalaisilla on oikeus esikouluun ja vanhustenhuoltoon omalla kielellään. Esityksen mukaan lakien on määrä astua voimaan huhtikuussa 2000. Lakineuvostolle maanantaina jätetyn hallituksen esityksen mukaan suomi, meän kieli, saamen kieli, romanien kieli ja juutalaisten jiddish saavat vähemmistökielen aseman Ruotsissa. Rahaa lain toteuttamista varten on varattu vaatimattomat kymmenen miljoonaa kruunua (6,6 miljoonaa markkaa) vuodessa. Tämä summa on kuitenkin kulttuuriministeri Ulrika Messingin mukaan vain alkua Ruotsin vähemmistökielipolitiikalle. Suurin osa rahoista eli kuusi miljoonaa kruunua on tarkoitettu käytettäväksi Norrbottenin (Pohjoispohjan) alueella. Saamen kieli, meän kieli ja suomi ovat historiallisesti ja maantieteellisesti hyvin juurtuneet Ruotsiin. Jiddish ja romani eivät saa samaa erityisasemaa mm. siksi, että niiden käyttäjät ovat hajallaan eri puolilla maata. Uusi laki merkitsee sitä, että viranomaisten on annettava yksittäisille henkilöille suulliset vastaukset suomeksi sekä saamen ja meän kielellä. Saamen kieltä tämä koskee Jällivaaran, Jokkmokkin, Kiirunan ja Arjeplogin kunnissa, ja suomen ja Torniojokilaakson kieltä Jällivaarassa, Haaparannassa, Kiirunassa, Pajalassa ja Ylitorniossa.
Oikeusjutut venyvät, puhe tulkkien välitykselläSuurin osa lausunnonantajista on suhtautunut lakiesitykseen myönteisesti. Norlantilainen hovioikeus sanoi kuitenkin esitykselle "ei" sillä perusteella, että oikeusturva painaa vaa'assa enemmän kuin oikeus käyttää vähemmistökieltä. Hovioikeuden mukaan juttujen käsittelyaika pitenee lain myötä ja riskejä seuraa siitä, että puhutaan tulkin välityksellä. Ruotsinsuomalaisten keskusliiton pääsihteeri Esko Melakari on pettynyt siihen, että hallitus on luopunut vähemmistökielikomitean esityksestä myöntää lisää tukea kouluille ja esikouluille. Melakari hyväksyy kuitenkin Ulrika Messingin vakuutuksen siitä, että kyseessä on vain ensimmäinen askel kohti suomen kielen laajempaa hyväksymistä Ruotsissa. Tärkeää on nyt se, että periaatteessa päätetään suomen virallisesta vähemmistökieliasemasta. Ruotsissa asuu 450 000 ensimmäisen ja toisen sukupolven ruotsinsuomalaista, noin 50 000 tornionjokilaaksolaista, 25 000 juutalaista, 15 000-20 000 saamelaista ja yhtä monta romania. Esitys vähemmistökielistä jätetään valtiopäiville 10. kesäkuuta.
STT-IA
|
ULKOMAAT -SIVULLE