Tuomioja: Markkinoille tarvitaan vastavoimia

Paitsi talouspolitiikan tekijöiden, myös yritysjohtajien Tuomioja toivoo luotaavan arvojaan uudelleen. Hänen mielestään suomalaiseen yhteiskuntaan ei istu sijoittajien etuja yksipuolisesti korostava amerikkalainen yrityskulttuuri.

- Yhdysvaltain ja Uuden-Seelannin esimerkit kertovat, mihin uusliberalismi johtaa. Euroopassa ihmiset eivät halua sellaista yhteiskuntaa, jossa sosiaaliset rakenteet murenevat, tuloerot kärjistyvät ja rikollisuus rehottaa, Tuomioja korostaa STT:n haastattelussa.

Hänen mukaansa yhteisöllisiin arvoihin kiinnittyvässä politiikassa kaikki ei voi olla kaupan. Siksi esimerkiksi valtionyhtiöiden yksityistämistä tulee harkita tarkkaan.

Tuomioja myöntää, että monilla aloilla valtion omistajanrooli ei ole välttämätön. Samalla hän kuitenkin kysyy, kannattaako valtion tällaisista yhtiöistä myöskään suinpäin vetäytyä, jos ne tuovat osinkotuloja ja omaisuuden arvo niissä on turvattu.

- Suomessa yksityistämisessä ei onneksi olla menty yhtä pitkälle kuin uusliberalismin mallimaissa. Uskon, että jatkossa meillä suhtaudutaan yksityistämisiin ja muihin vastaaviin ratkaisuihin vielä varovaisemmin kuin muutama vuosi sitten, Tuomioja sanoo.

Sijoittajavallan edessä ei pidä taipua

Pohjoismaisiin arvoihin kasvaneiden ihmisten on vaikea hyväksyä, että yritysmaailman huippujohtajat ahnehtivat itselleen miljoonaoptioita ja samalla irtisanovat työntekijöitä pönkittääkseen yhtiönsä pörssikurssia.

- Yritysjohtajien ja kansalaisten arvot poikkeavat nykyään selvästi toisistaan. Erot ovat leventyneet huomattavasti kymmenessä vuodessa, Tuomioja valittelee.

Hän korostaa, että amerikkalaisen yrityskulttuurin rantautumista Suomeen ei pidä mukisematta hyväksyä. Politiikalla voidaan tällaisia virtauksia suitsia, koska valtiolla on edelleen merkittävä omistajanrooli.

- Valtio voi käyttää vaikutusvaltaansa eri tavoin viestittääkseen, mitä asioita pidetään hyväksyttävinä ja mitä ei. Lisäksi asioihin voidaan puuttua lainsäädännön avulla, Tuomioja toteaa.

Valtionyhtiöiden johdon optiojärjestelmiin Tuomioja kertoo suhtautuvansa penseästi. Syyksi niiden olemassaoloon ei hänen mielestään kelpaa se, että ulkomaiset sijoittajat edellyttävät niitä.

- Pitäisi olla kanttia todeta, että me emme ole kiinnostuneita sellaisista sijoittajista, jotka ajattelevat asioita näin lyhytnäköisesti, Tuomioja korostaa.

Tosin ministeri näkee amerikkalaisen mallin nostattaneen jo vastareaktion. Samalla tavalla kuin talouspolitiikassa väistyy vimma yksityistää ja purkaa sääntelyä, myös yritysmaailmassa aletaan katsoa taas muutakin kuin sijoittajien etuja.

- Uskon, että yleisemminkin nähdään, että pohjoismaisessa järjestelmässä inhimilliset voimavarat saadaan tehokkaammin käyttöön kuin kovassa markkinakeskeisessä järjestelmässä, Tuomioja arvioi.

Pk-yritykset avainasemassa

Useammassakin tutkimuksessa on todettu, että suomalaisen yritysmaailman rakenteet ovat vinoutuneet. Meillä pienten yritysten työllistämiskyky jää jälkeen Keski-Euroopan maista. Lisäksi yrittäjyysaste pysyttelee matalalla.

- Mielestäni perusasioista ei kuitenkaan voi valittaa. Euro on vakauttanut taloutta ja verotus on edelleenkin hyvin yrittäjämyönteistä. Sen sijaan paljon tekemistä riittää vielä prosessien yksinkertaistamisessa. Yrittäjiä vaivataan liikaa kaikenlaisella paperisodalla, Tuomioja huomauttaa.

Uusia työpaikkoja ei ministerin mukaan pidä jatkossa odottaa suuriin vientiyrityksiin, vaan ennen kaikkea palvelualoilla toimiviin pk-yrityksiin. Suuryhtiöt Nokiaa lukuunottamatta näyttävät pikemminkin vähentävän väkeään.

- Työpaikkojen luominen edellyttää talouspolitiikassa sitä, että kotimainen kysyntä saadaan pysymään riittävän vireänä. Viennin kilpailukyvystä pitää myös huolehtia, mutta sen avulla ei työttömyyttä juurikaan vähennetä, ministeri korostaa.

STT-IA
21.5.1999