Talvisodan ihmettä hehkutetaan englantilaisissa oppikirjoissa



Suomen talvisotaa on kuvattu englantilaisissa historian oppikirjoissa erittäin myönteisesti. Näin on tehty siitäkin huolimatta, että Suomi ja Iso-Britannia olivat jatkosodan aikana sodassa keskenään.


Suomen historian lisäksi Tanskan ja Norjan historian kuvaus on myönteistä. Sen sijaan Ruotsin ja Islannin historian osuus jää pieneksi.

Tiedot käyvät ilmi kasvatustieteen lisensiaatti Leo Pekkalan väitöstutkimuksesta, jossa on tutkittu Pohjoismaiden historian käsittelyä vanhoissa englantilaisissa historian oppikirjoissa.

Tutkimuksen kohteena olivat toisen maailmansodan jälkeen Englannissa ja Walesissa julkaistut Euroopan historian ja maailmanhistorian oppikirjat, yhteensä noin 160 teosta.

Oppikirjat kuvaavat sankaritarinaa

"Suomi kieltäytyi vaatimuksista ja 30. marraskuuta 1939 Venäjä julisti sodan, jota koko maailma seurasi ihmetyksen vallassa. Yli kolmen kuukauden ajan marsalkka Mannerheimin johtamat suomalaiset pitivät puoliaan massiivista Venäjää vastaan - kääpiö jättiläistä vastaan. Maaliskuussa 1940 Suomen oli luovutettava Laatokkaa ympäröivät alueet".

Lainaus on englantilaisen 1970-luvulla julkaistun oppikirjan näkemys Suomen talvisodasta.
- Se kuvaa hyvin sankaritarinaa, kertomusta, jossa hyvä ja paha ovat selvästi erotettavissa toisistaan, Pekkala sanoo.

Pohjoismaiden historia tulee hänen mukaansa esille englantilaisissa kirjoissa silloin, kun se on kytketty suurvaltapolitiikkaan. Useimmiten näin tapahtuu sotien yhteydessä.

Myös mm. pohjoismaisen hyvinvointivaltion kehittyminen toisen maailmansodan jälkeen nousee kirjoissa esille.

Pekkalan väitöskirja tarkastettiin viime viikon lauantaina Lapin yliopistossa. Vastaväittäjinä ovat emeritusprofessori Gordon Batho Englannista ja dosentti Sirkka Ahonen. Kustoksena toimii professori Juhani Jussila.

STT-IA
21.5.1999


AJASSA -SIVULLE