Terveysalan tyttöjen sauhuttelu lisääntyi eniten

Ammattiin opiskelevien tupakointi ja juominen yleistyy

Terveydenhuoltoalalla säännöllinen tupakointi yleistyi peräti seitsemäntoista prosenttia ja muilla ammatillisilla aloilla seitsemän prosenttia, ilmenee opetusneuvos Anna-Ester Liimatainen-Lambergin tutkimuksesta. Tulevien terveysvaikuttajien omissa tottumuksissa riittää siis pohdittavaa.

Ero lukiolaisten ja ammattiinopiskelijoiden välillä on tutkimuksen mukaan huima. Tutkimuksen mukaan kaikilla aloilla yli puolet ammattiopiskelijoista tupakoi vähintään satunnaisesti. Lukion pojista tupakkaan tarttuu ainakin toisinaan runsas neljäsosa ja tytöistä runsas kolmannes.

Noin joka kymmenes kyselyyn vastanneista 2 500 eri alojen opiskelijasta joi itsensä humalaan kerran viikossa. Saman verran nuorista kertoi kokeilleensa huumeita useammin kuin kerran. Tupakoivat juovat tupakoimattomia enemmän.

Tutkimukseen osallistuivat ensimmäisen vuoden opiskelijat 17 eri oppilaitoksessa. Opiskelijat olivat siis yleensä alle 18-vuotiaita, joten heille ei laillisesti voi myydä lainkaan tupakkaa.

Lukion pojat polttavat vähiten

Terveydenhuoltoalalla ja kauppaoppilaitoksissa tupakoi nyt päivittäin noin 41 prosenttia tytöistä ja muissa ammattioppilaitoksissa yli 46 prosenttia tytöistä. Terveysalan pojista tupakoi päivittäin 35 prosenttia. Muilla aloilla tupakoivien poikien määrä on vajaan kymmenen prosenttia suurempi.

Lukion ensimmäistä käyvistä pojista sen sijaan poltti tutkimuksen mukaan päivittäin vain 13,5 prosenttia ja tytöistäkin 22 prosenttia.

Liimatainen-Lamberg korostaa oppilaiden muodostavan tupakointitottumuksensa jo peruskoulussa. Hän arvelee terveysalan jyrkän käytösmuutoksen kielivän ehkä siitä, että ala on aiempaa selvemmin yksi muiden joukossa.

"Kutsumusammatin" tai "sisar hento valkoisen" mielikuva ei siis näytä vetävän oppilaitoksiin erityisen "kilttejä" tyttöjä.

Lohduton tulevaisuus?

Liimatainen-Lamberg pitää kuitenkin ratkaisevan tärkeänä sitä, että tulevien terveysammattilaisten asenteita ja tottumuksia pystyttäisiin kolmen opiskeluvuoden sekä mahdollisten jatko-opintojen mittaan korjaamaan.
- Muuten tilanne on lohduton, hän miettii.

Mallioppimisen merkitys saattaa heijastua myös terveysalan oppilaitosten omassa nykytilanteessa. Liimatainen-Lamberg muistaa, että vuoden 1987 tutkimuksessa opettajien tupakointi oli yleisintä juuri terveydenhuolto-oppilaitoksissa.

Nyt tehdyssä tutkimuksessa terveyslain opiskelijat uskoivat, että tupakointi on yleistä myös heidän tulevalla työpaikallaan.

Todellisuudessa terveysalan ammattilaiset polttavat sitä vähemmän, mitä pidemmälle he ovat opiskelleet. Esimerkiksi kenttää kiertävistä terveydenhoitajista vain muutama prosentti tupakoi, kertoo Liimatainen-Lamberg. Tutkimuksessa mukana olleista oppilaitoksista nuoret valmistuvat vasta lähihoitajiksi.

Miksi valistus ei vaikuta?

Vastausten mukaan valistus ei harmita, mutta sen ei myöskään koeta vaikuttavan omaan käytökseen. Myös tutkimuksen alueelliset tulokset viittaavat samaan suuntaan: terveysprojektistaan kuuluisan Pohjois-Karjalan nuoret polttivat jopa enemmän kuin ikätoverinsa muualla.

Neljäsosa vastaajista ei tosin muistanut edes saaneensa tupakkavalistusta yhdelläkään oppitunnilla.

Opiskelijat kertoivat vastauksissaan polttavansa tavan vuoksi, saadakseen mielihyvää sekä rauhoittuakseen. Kaveripiirin ei uskottu asiaan vaikuttavan. Muiden vastausten perusteella tupakointi kuitenkin näyttää ryhmäilmiöltä.

Tupakoivista 84 prosenttia kertoi parhaan ystävänsä polttavan, tupakoimattomista vain 29 prosenttia.

STT-IA
21.5.1999