Kokoomus valitsee varapuheenjohtajia

Puolueen istuvista varapuheenjohtajista helsinkiläinen Kirsi Piha ja lapualainen Juha Rintamäki ovat ilmoittaneet jättävänsä tehtävän. Piha keskittyy eduskuntatyöhön ja Rintamäki opintoihin. Sen sijaan varapuheenjohtajista kolmas, Pirkko-Liisa Ollila Kangasalta on edelleen käytettävissä tehtävään.

Varapuheenjohtajuutta tavoittelee Ollilan lisäksi kolme muuta ehdokasta: turkulainen kansanedustaja ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Ville Itälä, siilinjärveläinen tuore kansanedustaja Jyrki Katainen sekä niinikään uutena eduskuntaan noussut helsinkiläinen Sari Sarkomaa.

Itälä korostaa poliittista roolia

Poliittisuuden Itälä nostaa esiin ohjelmallisena kehitystyönä.

- Voimassa oleva periaateohjelmamme on aika hyvin ajan tasalla ja osin siksi olemme menestyneetkin. Elämme kuitenkin voimakkaan kehityksen kautta. Seuraaviin eduskuntavaaleihin mennessä meidän onkin mietittävä vastauksia useisiin kysymyksiin: ulko-, talous- ja koulutuspolitiikkaan sekä nopeaan teknologiseen kehitykseen, Itälä maalailee.

Kokoomuksen perusaatteessa ei hänen mielestään ole muutoksen tarvetta, vaan ihmiskeskeinen lähtökohta, joka ottaa vastuun myös heikommista, kelpaa edelleen.
- Sille pohjalle on hyvä rakentaa ratkaisumallit edelleen, hän sanoo.

Itälä sanoo hyvin tietävänsä, että varapuheenjohtajuus edellyttää yhteydenpitoa kenttään ja kiertämistä eri puolilla maata. Tätä työtä hän sanoo tehneensä muutoinkin, muun muassa valtiosääntöuudistusta maakunnissa selvittäen.

Varapuheenjohtajien välinen työnjako riippuu Itälä mielestä siitä, ketkä tulevat valituiksi.
- Kaikkien ehdolle asettuneiden kanssa uskon löytäväni sekä yhteistyö että työnjaon, hän arvioi.

Katainen toivoo kansainvälistä otetta

- Jatkaisin toki kiertämistä, mutta keskittyisin myös ohjelmalliseen keskusteluun. Kansainvälinen politiikka on harrastukseni kohde ja toivon voivani vaikuttaa Kokoomuksen kansainvälisen strategian muotoutumiseen, hän sanoo.

Kokoomuksen periaateohjelma on Kataisen mielestä pääosin ajan tasalla, mutta hän haluaisi keskustelua uudistamistarpeesta noin neljän vuoden periodilla tästä eteenpäin.
- Kaksi vuotta kulunee orientoivaan vaiheeseen, jonka jälkeen on käytävä keskustelua siitä tarvitseeko ohjelmaa uudistaa, Katainen arvelee.

Pohjois-Savoa edustava Katainen sanoo mielellään asettuvansa myös äänitorveksi "siinä osassa Suomea, jossa puolueen kannatuksen kasvulle on suurin tarve ja mahdollisuus".
- Kokoomus on koko maan puolue, jossa on mukana ihmisiä kaikista osista maata, hän huomauttaa.

Vapaa-aika on hyödyke, josta kilpailee usea intressitaho. Poliittinen järjestötoiminta ei ole siinä kisassa menestynyt parhaiten. Kataisella on mielestään resepti vaivaan.

- Meidän on muutettava omia toiminnallisia tapojamme, järjestettävä laadukkaampia tilaisuuksia, ja nivottava kunnallis- ja järjestöväen toiminta paremmin yhteen. Puolue on myös yhdessä viihtymisen organisaatio ja sosiaalistakin ohjelmaa sillä saa olla asioiden ratkomisen rinnalla, Katainen sanoo.

Ollila puhuisi ihmisille ihmisten kielellä

- Nyt resurssia tarvitsee kenttä, joka on hiukan uupunut menneistä ja tulevistakin vaaleista, hän sanoo pitäen varapuheenjohtaja tehtävänä sanansaattamista molempiin suuntiin ja kentän tuntojen suodattamatonta välittämistä.

- Vahvin osaamisalueeni onkin kiertäminen. Osaan sen ja pidän siitä. Jos tulen valituksi, aion sitä myös jatkaa, koska (Heikki) Ollila ei tarvitse enää vierihoitoa, hän letkauttaa.

Ohjelmalliseen kehitystyöhön Ollilalla on selkeä mielipide. Periaateohjelman uudistaminen vastaa hänen mielestään Raamatun uudistamista.

- Koti, uskonto ja isänmaa pysyvät taustalla edelleen. Asiat on vain sanottava uudella tavalla. Ihmisille pitää puhua ihmisten kielellä. Siihen me emme vieläkään ole pystyneet, Ollila sanoo huomauttaen että periaateohjelman kansainvälinen osuus, EU, liikenne ja viestintä tarvitsevat tarkennusta.

Puoluekokoukselle jätetyistä runsaasta 80 aloitteesta Ollila pitää kymmentä ensimmäistä järjestöaloitetta haasteellisina. Ne liittyvät hänen mielestään myös toiminnan ja sen tapojen monipuolistamiseen.

- Metsäkokoomus on esimerkki harrastuksen ja politiikan yhdistämisestä. Miksi meillä ei voisi olla myös "kuorolaulava-kokoomus" tai vaikkapa "kirjasto-kokoomus, Ollila kysyy peräten sosiaalista yhdessäoloa ja panostusta tilaisuuksien järjestelyyn.

Sarkomaa haluaa vaikuttaa ohjelmatyöhön

- Varapuheenjohtajista jokainen tekee järjestötyötä osaltaan. Työnjako on sovittava puheenjohtajan, puoluesihteerin ja varapuheenjohtajien kesken. Henkilökohtaisesti haluan vaikuttaa Kokoomuksen ohjelmatyöhön, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa sanoo olevansa suomalaisesta hyvinvointipolitiikasta. Siihen hän lukee perhepolitiikan, työllisyyden ja sosiaalipolitiikan. Pienen lapsen äitinä hän pitää tärkeänä nuorten lapsiperheiden turvallisuuteen ja ympäristöllisiin kysymyksiin liittyviä asioita.

Ohjelmallista uudistustyötä myös Sarkomaa pitää pitkänä prosessina, joka edellyttää keskustelua järjestöväen kanssa.
- Periaateohjelma on kirjoitettava pidemmälle tähtäimelle, joten sen uudistamistarpeesta on käytävä perusteellinen keskustelun, hän sanoo.

Myös Sarkomaa tarjoaa keinoja poliittisen toiminnan virkistämiseksi. Taustalla on toiminta opiskelijapolitiikassa.

- Kansallisissa ylioppilaissa toimiessani havaitsin, että ihmiset liittyvät mukaan toimintaan erilaisista syistä. Toiset kaipaavat sosiaalistumista, toiset politiikkaa. Meidän on tarjottava jäsenille tasapainoisesti kaikkea sitä. Yksi toiminnan muoto on Helsingin Kokoomuksen ylläpitämä klubitoiminta, Sarkomaa sanoo.

ILPO KIURU
21.5.1999