Suojeltavia metsälakikohteita yksityismetsissä noin 60 000 ha



Yksityismetsissä arvioidaan olevan noin 100 000 metsälain suojelemaa luontokohdetta. Meneillään olevan kartoituksen mukaan näiden suojeltavien elinympäristöjen yhteispinta-ala on noin 60 000-70 000 hehtaaria, joka on noin 0,4 prosenttia koko maan yksityismetsien pinta-alasta.


Tapio ja alueelliset metsäkeskukset aloittivat viime vuonna yksityismetsissä metsälakikohteiden kartoituksen, jonka väliraportti julkaistiin torstaina Nuuksiossa Espoossa. Raportissa korostetaan, ettei arvio ole lopullinen, sillä erilliskartoituksesta on tehty vasta pieni osa.

Viime vuonna kartoitettiin alle kaksi miljoonaa hehtaaria. Kaikki yksityisomistuksessa olevat metsät, yli 15 miljoonaa hehtaaria, on tarkoitus käydä läpi vuoden 2002 loppuun mennessä. Kartoituksen rahoitus on kuitenkin vielä auki.

Raportin mukaan erilliskartoituksen kokonaiskustannukset ovat noin 65 miljoonaa markkaa.

Tapion mukaan kartoituksella voidaan varmistaa suojeltavat kohteet etukäteen, jotta ne säilyisivät koskemattomina hakkuissa ja metsänhoidossa. Luontokohteiden tunnistaminen voi etenkin talvisaikaan olla vaikeaa.

Viidennes jää huomaamatta

Metsälaissa mainituista tärkeistä elinympäristöistä saadaan tietoa meneillään olevan erilliskartoituksen lisäksi muun muassa yksityismetsänomistajille tehtävistä metsäsuunnitelmista, valtakunnan metsien inventoinnista ja metsänkäyttöilmoituksista.

Väliraportin mukaan kartoituksessa ja metsäsuunnittelussa ei kuitenkaan havaita kaikkia metsälakikohteita. Noin viidennes metsälaissa määritellyistä tärkeistä elinympäristöistä jää maastokartoituksissa huomaamatta.

Väliraportissa ehdotetaankin, että muun muassa metsänomistajien ja puuta korjaavien urakoitsijoiden koulutusta on jatkettava, jotta kaikkien metsälakikohteiden säilyminen voidaan turvata.

Metsälaissa on lueteltu seitsemän arvokasta elinympäristöä, joiden säilyttämisellä halutaan turvata talousmetsien monimuotoisuutta.

Suojeltavia kohteita ovat muun muassa lähteiden, purojen ja lampien lähiympäristöt, ruoho- ja heinäkorvet, rehevät lehdot, kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla, rotkot ja kurut, jyrkänteet ja niiden alusmetsät sekä kivikot ja louhikot.

STT-MH
21.5.1999


POLITIIKKA -SIVULLE