Georg C. Ehrnrooth: Suomettumisen olisi voinut välttää
Suomettumisen olisi voinut välttää, elleivät poliittiset johtajat olisi ajatelleet, että kansakunnan etu ja oman puolueen etu ovat sama asia.
Tähän johtopäätökseen päätyy yksi presidentti
Urho Kekkosen tunnetuimmista vastustajista,
entinen kansanedustaja ja perustuslaillisen
oikeistopuolueen puheenjohtaja Georg C.
Ehrnrooth maanantaina julkaistuissa
muistelmissaan.
Kustannusyhtiö Schildtsin julkaisema Krokotiilien
keskellä -teos valottaa Suomen politiikkaa 1950-,
-60 ja -70-luvuilla.
Ehrnroothille sana suomettuminen merkitsee
epänormaalia riippuvuussuhdetta
Neuvostoliitosta, joka syntyi Kekkosen aikana ja
alkoi vinoutua yhä enemmän, mitä pitempään
Kekkonen oli vallassa.
- Epänormaali sikäli, että UKK:n Suomi suorastaan
pyysi sisäisiin asioihinsa sekaantumista ja tuli
sen myötä varsin riippuvaiseksi
suurvaltanaapuristaan, jossa oli vieras
yhteiskuntajärjestelmä, Ehrnrooth kirjoittaa.
Ehrnroothin mukaan J.K. Paasikiven ja Kekkosen
ero oli siinä, että Paasikivi sanoi Suomen kansan
hyväksyvän hyvien idänsuhteiden politiikan, kun
taas Kekkonen korosti, että kansan enemmistö
seisoo sen takana. Sen takia ei hänen mielestään
ollut syytä puhua Paasikiven-Kekkosen-linjasta.
Mauno Koivisto oli presidenttinä Ehrnroothin
mielestä lähempänä Paasikiveä kuin Kekkosta.
Kirjansa julkistamistilaisuudessa "Joricee"
Ehrnrooth torjui käsityksen, että hän olisi
äärioikeistolainen. Hän korosti olleensa koko ajan
parlamentaarisen kansanvallan kannattaja.
Ehrnroothin kirjan julkistamistilaisuudessa olivat
läsnä mm. entiset maaherrat Kaarlo Pitsinki ja J.
Juhani Kortesalmi sekä professori Kullervo Rainio.
Ehrnrooth korosti, ettei hänellä ole koskaan ollut
ristiriitoja kyseisten miesten kanssa. Heistä
Pitsinki oli alkujaan sosialidemokraatti,
Kortesalmi vennamolainen ja Rainio
kokoomuslainen.
STT-IA
26.10.1999
Politiikka -sivulle
|