ITU:n tavoitteena maailmanlaajuinen matkapuhelinstandardi
Yhteisen maailmanlaajuisen matkapuhelinstandardin valmistelu on pääaiheena
Helsingissä, kun kansainväliseen televiestintäliitoon (ITU) kuuluva ryhmä aloittaa kaksiviikkoisen kokouksessa ensi viikon maanantaina.Asia oli edellisen kerran esillä kesäkuun alussa Beijingissä ITU:n edellisessä kokouksessa, jossa 13 maailmanlaajuiseen teletoimintaan suuntautunutta operaattoria tekivät siitä ehdotuksen. Nokia ja muut suuret valmistajat ilmoittivat tuolloin kannattavansa ehdotusta.
Toteutuessaan IMT-2000-standardin hyväksyminen tarkoittaisi sitä, että niin operaattoreiden, laitevalmistajien kuin eri maiden kansalliset teollisuuspoliittiset näkökannat saataisiin sopimaan yhteen.
Juuri tämä on myös hankkeen toteutumisen suurin este eivätkä asiantuntijat odota vielä Helsingin kokoukselta selvää ratkaisua.
- Helsingissä asiaa valmistellut työryhmä pitää viimeisen kokouksensa, mutta asia jää varmasti vielä elämään jossain muodossa ITU:n sisälle, sanoo Nokia Mobile Phonesissa standardointiasioista vastaava Heikki Ahava.
Helsingin kokous virstanpylväs
IMT-2000-perheeseen on määrä yhdistää laitevalmistajien haluamat kolmannen sukupolven standardit sekä yhdenmukaistaa taajuudet ja järjestelmän pohjana oleva teknologia.
- Helsingin kokouksessa tullaan tekemään merkittävä IMT-2000 -radioteknologiaa koskeva suositus, jonka yksityiskohdat viimeistellään alueellisissa standardointiorganisaatioissa, Ahava sanoo.
ITU:n ulkopuolella operaattoreiden harmonisointiryhmä on miettinyt asioita omalta kantiltaan. Ryhmä ehdotti kesäkuussa ratkaisua, joka kattaa kolme erilaista vaihtoehtoa.
Ehdotukseen on otettu elementtejä sekä Euroopassa tammikuussa 1998 hyväksytystä kolmannen sukupolven standardista että amerikkalaisesta standardista.
Kaksi ehdotetuista teknisistä avainratkaisuista perustuu nykyiseen GSM-teknologiaan ja kolmannen taustalla on amerikkalainen CDMA-ratkaisu. Nyt odotetaan, että ITU saisi aikaan jonkinlaiset raamit tälle ehdotukselle.
Ehdotuksen takana on 13 maailmanlaajuiseen teletoimintaan suuntautunutta operaattoria. Ne ovat Sprint Spectrum, KDD, Omnipoint, Bell Atlantic, China Telecom, T-Mobil, Bell South, AirTouch, CSELT(TIM), NTTDoCoMo, Telia, Bell Mobility ja LGTelecom.
Operaattoreiden harmonisointiryhmä on kesäkuun Beijingin kokouksen jälkeen jatkanut keskustelua, mutta uusia ehdotuksia ei ole virallisesti vielä esitetty.
Ahava kuvailee Helsingin kokousta tavallaan
virstanpylvääksi ITU:ssa.
- Nyt saadaan koottua kaikki alueellisten
standardointiorganisaatioiden työn tulokset
kasaan ja katsotaan mitä niistä saadaan aikaan,
hän huomauttaa.
ITU kokoaa standardit
ITU eli International Telecommunication Union on YK:n alainen järjestö, joka ei itse säädä standardeja vaan antaa suosituksia ja luo yleisen tason suuntaviivoja.
- Etenkin kehitysmaissa ITU:n suosituksilla on kuitenkin lähes standardin asema, Ahava huomauttaa.
Standardointityön lisäksi ITU:ssa tehdään taajuuksien käyttöön liittyviä päätöksiä. Järjestöön kuuluu noin 200 jäsenvaltiota ja lähes 600 teollisuusjäsentä kuten operaattoreita ja laitevalmistajia. Suomesta mukana ovat Telehallintokeskus, liikenneministeriö, Finnet-yhtiöt, Helsingin Puhelin, Tellabs, Nokia ja Sonera.
Sitä vastoin alueelliset standardointijärjestelmät Japanissa, Koreassa, Euroopassa ja Amerikassa, tekevät yksityiskohtaisempaa työtä. ITU:n roolina on ollut koota eri standardit yhden sateenvarjon alle.
Euroopassa telealan standardointijärjestö ETSI on esittänyt kolmannen sukupolven matkapuhelinjärjestelmän pohjaksi UMTS:a (Universal Mobile Telecommunications System) eli japanilais-eurooppalaista ratkaisua.
- ETSI:n Eurooppa-keskisyyden takia haluttiin luoda maailmanlaajuisempi 3GPP eli Third Generation Partnership Project, jossa ovat mukana Euroopan, Japanin, Korean ja Yhdysvaltain standardointijärjestöt, Ahava sanoo.
Hän uskoo, että Helsingin kokouksen jälkeen valmistelu joka tapauksessa jatkuu alueellisissa standardointiorganisaatioissa kuten 3GPP:ssä.
Jokainen osapuoli haluaisi oman ratkaisunsa
Niin laitevalmistajat, operaattorit kuin teollisuuskin haluaisi, että juuri sen kehittämä järjestelmä otettaisiin uuden standardin pohjaksi, jolloin eteen avautuisivat maailmanlaajuiset markkinat.
- Laitevalmistajaa tietenkin kiinnostavat maailmanlaajuiset massamarkkinat, joiden edellytyksenä ovat yhteiset taajuudet sekä yhtenäiset laitestandardit, Ahava huomauttaa.
Operaattoreilla saattaa olla investointeja tiettyyn verkkoon tai teknologiaan, joita he haluavat kehittää.
Sekä taajuuksien löytämisessä että niiden käytön harmonisoinnissa on kuitenkin myös kansallisia teollisuuspoliittisia esteitä.
Teollisuuspoliittiset kysymykset ovat myös taustalla, kun mietitään, otetaanko järjestelmän pohjaksi japanilaista, eurooppalaista vai amerikkalaista teknologiaa.
- Ensin pitää löytää yhteiset maailmanlaajuiset taajuudet ja toiseksi on päästävä yksimielisyyteen, että niitä käytetään kaikissa maissa samalla lailla, Ahava sanoo.
Jo vuonna 1992 ITU:ssa saatiin sovittua maailmanlaajuinen harmonisoitu taajuusalue IMT-2000 järjestelmälle. Kyseinen taajuusalue on saatavilla lähes maailmanlaajuisesti lukuunottamatta eräitä Pohjois- ja Etelä-Amerikan maita.
STT-MH
22.10.1999
