EU:ssa kiistaa, mistä otetaan Kosovo-rahat
Kosovon jälleenrakentamisen rahoittamisesta on kehkeytynyt Euroopan unionin ensi vuoden budjetin suurin kiista. EU:n parlamentti ei hyväksy sitä, että rahat Kosovo-apuun otettaisiin leikkaamalla muista ulkosuhteisiin liittyvistä menoista kuten kehitysyhteistyöstä.Poliittiset ryhmät laidasta laitaan tuomitsivat jäsenmaiden hallituksia edustavan neuvoston ehdotuksen, kun EU:n parlamentti aloitti unionin budjetin ensimmäisen käsittelyn tiistaina Strasbourgissa.
EU aikoo tukea Kosovon jälleenrakennusta ensi vuonna 500 miljoonalla eurolla eli noin kolmella miljardilla markalla. Neuvoston ehdotuksessa siitä 300 miljoonaa rahoitettaisiin leikkaamalla muista ns. ulkoisista menoista kautta linjan 10 prosenttia.
Taustalla on parlamentin, neuvoston ja komission toukokuussa tekemä sopimus vuosien 2000-2006 budjettiraameista, missä tavoitteena oli jarruttaa unionin menojen paisumista vuosi vuodelta.
Parlamentin budjettivaliokunnan mielestä Kosovo-apuun on löydettävä uutta rahaa ja budjetin menojen kokonaismäärää pitää voida nostaa. Valiokunta vetoaa siihen, että Kosovon jälleenrakennuksen hinta ei ollut tiedossa, kun sopimus budjettiraameista keväällä tehtiin.
Parlamentissa tehtyä lisälaskua kasvattavat Kosovo-avun lisäksi tuki Turkin maajäristyksen uhreille, Itä-Timorin avustaminen sekä Marokon kanssa sovitun kalastusjärjestelyn rahoittaminen.
Kiista ei ole suuren suuri, vain 0,9 prosenttia EU:n budjetista.
- Enemmän se on poliittinen kuin talouspoliittinen, arvioi asian
käsittelyyn budjettivaliokunnassa osallistunut Kyösti Virrankoski
(kesk.).
EU:n parlamentti äänestää noin 92 miljardin euron eli noin 550 miljardin markan budjettiesityksestä ensimmäisen kerran torstaina. Sen jälkeen kiista-asioista aloitetaan sovittelu neuvoston kanssa.
Siimes torjui menojen lisäämisen
Neuvoston edustajana parlamentille vastannut toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes ei lämmennyt parlamentin aikeille. Siimeksen mielestä ei käy, että sovittuja menoraameja aletaan rikkoa heti, kun ensimmäinen tilaisuus tulee.
Siimes kehotti parlamenttia odottamaan siihen, kunnes lopulliset arviot avun tarpeesta Kosovossa on saatu ensi vuoden kuluessa.
Parlamentti oli Siimeksen mielestä suotta huolissaan köyhimpien maiden avusta, koska niiden rahoitus hoidetaan erillisen Euroopan kehitysrahaston kautta.
Budjettikomissaari Michaele Schreyder oli sitä mieltä, että lisämenot voitaisiin rahoittaa osittain karsimalla muita menoja, käyttämällä eräänlaista vararahastoa ja osittain myös tarkistamalla budjettiraamia.
Ensi vuodelle tehty budjettiehdotus on edellistä hieman pienempi. Tämä johtuu erityisesti aluepolitiikan määrärahojen leikkauksesta. Leikkausta perustellaan sillä, että niitä on joka vuosi jäänyt huomattavia määriä käyttämättä. Budjettivaliokunta on riitauttanut myös tämän leikkauksen.
Virrankosken mukaan Suomessa jäi viime vuonna käyttämättä puolet eli noin miljardi markkaa saatavilla olleista EU:n rakennerahoista.
Osin tämä johtuu hänen mukaansa asioiden hitaasta käsittelystä, jossa monet tahot ja yhteistyöryhmät ovat mukana, ja osin kansallisen vastarahoituksen puuttumisesta.
Konsultti selvittämään parlamentin hallintoa
Budjettivaliokunnan toisena raportin laatijana Virrankoski ajoi uudenlaista johtamis- ja toimintakulttuuria EU:n toimielimiin.
Tavoitteena on mm. tulosvastuullinen johtaminen sekä virkamiesten henkilökohtaisen vastuun selkiyttäminen. EU:n parlamentin hallinnon tehokkuutta aiotaan selvittää ulkopuolisen asiantuntijan avulla.
Parlamentin käsittelyn jäljiltä budjetissa on myös päänavaus eurooppalaiseen puoluetukeen. EU:n komissiota vaaditaan antamaan asiasta esitys.
Uusi tuki tuskin toteutuu ainakaan lähitulevaisuudessa, sillä se vaatii jäsenmaiden hyväksymisen ja sillä taholla hankkeella on jyrkkiä vastustajia.
STT-IA
26.10.1999
