Asiantuntija varoittelee liiallisesta ahneudesta
Nettiosakkeiden huuma leviämässä Eurooppaan
Yhdysvalloissa piensijoittajat ovat viime vuosina käärineet tuhteja voittoja hankkimalla internetyhtiöiden osakkeita. Listautumisten yhteydessä pikavoitot ovat parhaimmillaan nousseet satoihin prosentteihin.Eurooppa laahaa Yhdysvaltoja muutaman vuoden jäljessä internetkehityksessä, mutta vanhallakin mantereella voidaan jo nähdä merkkejä nettihuuman leviämisestä osakemarkkinoille.
Investointipankki Opstockin tutkimusjohtajan Risto Murron mukaan tavallisen piensijoittajan ei kuitenkaan kannata nopean rikastumisen toivossa rynnätä suinpäin haalimaan uusia muotiosakkeita. Läheskään kaikista pörssiin listautuvista nettiyhtiöstä ei nimittäin ole menestystarinaksi, vaan joukkoon mahtuu väistämättä myös lukuisia epäonnistujia.
Murto varoittelikin torstaina Helsingin sijoitusmessuilla tuudittautumasta sellaiseen ajatukseen, että pörssiyhtiöt eivät voi mennä konkurssiin. Hänen mukaansa monet nyt hohdokkaat nettiosakkeet osoittautuvat ajan mittaan mustiksipekoiksi. Jos niitä on salkussa useampia, olo tuntuu varmasti tukalalta.
- Varokaa ahneutta, Murto totesi salintäydelle sijoitusmessujen osallistujia.
Puhtaat internetyhtiöt, joilta puuttuvat perinteisemmät liiketoiminnan alueet, sisältävät paljon riskejä. Niistä monikaan ei ole tehnyt ainuttakaan voitollista tulosta, mutta niiden arvostustasot pörssissä nousevat tähtitieteellisiksi.
- Sijoittajat joutuvatkin katsomaan tuloksen sijasta muita tunnuslukuja, kuten liikevaihtoa, joka nettiyhtiöissä kasvaakin huimaa tahtia. Kasvun hallitseminen on kuitenkin vaikeaa, etenkin jos yrityksen johto tulee vauhtisokeaksi, Murto korosti.
Euroopassa pulaa sijoituskohteista
Internetosakkeisiin liittyvää huumaa kuvaa se, että tuottomahdollisuuksista hyötymään pyrkiville sijoitusvirroille ei löydy tällä hetkellä riittävästi kohteita. Toisin sanoen nettiosakkeiden kysyntä nousee selvästi tarjontaa suuremmaksi.
Murron mukaan varteenotettavimmat internetyhtiöt tulevat lähes järjestään Yhdysvalloista, kärjessä sellaiset nimet kuin Amazon.com, American Online, Yahoo! tai Ebay. Euroopassa sijoittajat sitä vastoin joutuvat haravoimaan ostokohteita suurennuslasin kanssa.
- Kuvaavaa on, että sellainen lilliputti kuin suomalainen Nedecon on päässyt eurooppalaiseen internet-indeksiin, Murto totesi.
Hän tähdensi, että suuret instituutiot eivät juurikaan eurooppalaisiin internetyhtiöihin rahojaan pistä. Tämä näkyy myös Suomessa, jossa pörssin NM-listalle tulleiden tietotekniikkayritysten listautumisissa yleisömerkintöjen osuus on eräissä tapauksissa noussut yli puoleen.
- Kyseessä on siis ollut enemmän piensijoittajien kuin instituutioiden peli. Kun näin on, seuraukset voivat olla arvaamattomat ja pohja voi pudota nopeasti alta pois, Murto varoitteli.
Hän myös vertaili Yhdysvaltain ja Euroopan internet-indeksien kuluvan vuoden kehitystä. Yhdysvalloissa indeksi on heitellyt rajusti, mutta näyttää edelleen tukevaa 40 prosentin nousua.
Euroopassa indeksi taas mataa vuoden alun tasolla, joten mitenkään kehuttavaa ei vanhan mantereen nettisijoittajien menestys ole ollut.
Nettisijoittaja voi minimoida riskit
Jos piensijoittaja haluaa päästä osalliseksi internetin tuomasta nopeasta kasvusta, se voi tapahtua Murron mukaan myös ilman valtaisaa riskinottoa. Vaaroja voi minimoida vanhalla hyvällä konstilla eli sijoitusten hajauttamisella.
Riskit pienenevät kun salkkuun ottaa sellaisia perinteisten toimialojen yhtiöitä, jotka hyötyvät internetin luomista mahdollisuuksista, mutta eivät ole pelkästään niiden varassa. Tällaisia yhtiöitä ovat esimerkiksi teleoperaattorit, pankit, viestintätalot tai vähittäiskaupat.
- Internet merkitsee isoa muutosta, joka lyö läpi eri toimialojen. Se tuskin on niin iso asia kuin teollinen vallankumous, mutta etenee paljon nopeammin. Kun ennen muutokset veivät vuosikymmeniä, niin nyt ne tapahtuvat muutamassa vuodessa, Murto painotti.
Eivätkä muutokset rajoitu vain pörssiyhtiöiden toimintaympäristöön, vaan myös itse pörssiin. Rahoitusmaailman eri tahot pystyttävät kiivasta tahtia sähköisiä virtuaalipörssejä perinteisten pörssien vastapainoksi.
Vanhoilla pörsseillä onkin vastedes kova työ vastata nettiajan haasteeseen, kun pörssikauppa ei ole enää sidoksissa päivittäisiin aukioloaikoihin ja jähmeisiin organisaatioihin. Yhdysvalloissa virtuaaliverkot toimivat jo vilkkaasti, mutta Euroopassa ne hakevat vasta ensi askeleitaan.
STT-MH
22.10.1999
