Väkivallan näyttämöt: Naisilla koti, miehillä katu ja kapakka
"Kaljateoria" selvittänee nuorten käyttäytymistä
Pahoinpitelyrikoksen näyttämö vaihtelee Helsingissä sukupuolen mukaan. Siinä, missä yleinen paikka ja ravintola muodostavat miehelle väkivaltaisen ympäristön, on yksityinen asunto - usein oma koti - naisille vastaava riskiympäristö.Nuorten 15-17-vuotiaiden alttius syyllistyä pahoinpitelyihin on vuosien 1993-98 aikana kasvanut. Sitä vastoin vähän vanhempien eli 18-29-vuotiaiden alttius on alentunut.
Ilmiö liittyy ilmeisesti alkoholinkäytön aloittamiseen aiempaa nuorempana, ei niinkään nuorison väkivaltaisen käyttäytymisen lisääntymiseen.
- Kaljateorialla eli koululaisten ryypiskelyllä julkisilla paikoilla voidaan ehkä selittää osin sitä, miksi alttius tehdä väkivaltarikoksia on siirtynyt nuorempiin ikäluokkiin, sanoo tutkija Martti Tuominen kaupungin tietokeskuksesta.
Tuomista kiinnostaakin nyt kovasti, mitä tapahtuu, kun Helsinki kieltää järjestyssäännöllään julkijuopottelun kokonaan joulukuun alusta - vähenevätkö nuorten väkivaltarikokset sen jälkeen.
Tuominen on selvittänyt pahoinpitelyrikoksia Helsingissä vuosina 1993-98 käyttäen hyväksi poliisin rikosilmoitusjärjestelmän tietoja.
Nuorilla on suurin riski joutua uhriksi
Sekä miehillä ja naisilla on pahoinpitelyn uhriksi joutumisen riski suurin alle 20-vuotiaina. Miehillä riski alenee nopeasti iän myötä, mutta naisilla uhrialttius säilyy pitkälle keski-ikään, mikä johtuu naisen osaksi tulevasta parisuhdeväkivallasta.
Väkivalta keskittyy voimakkaasti viikonloppuihin etenkin julkisilla paikoilla. Pahoinpitelyjä tapahtuu eniten siellä, missä ihmisiä on eniten liikkeellä.
Autiot paikat koetaan usein pelottavina, mutta väkivaltaa esiintyy eniten siellä missä on paljon muutakin toimintaa ja missä käytetään alkoholia.
Katuväkivalta ei ole kasvanut
Tuominen pani tutkimuksensa pääotsikoksi kuitenkin Turvallinen Helsinki -tekstin. Sillä hän haluaa korostaa, että Helsinki on sittenkin turvallinen kaupunki, kansainvälistenkin vertailujen perusteella.
- Kaupunkiturvallisuuden kannalta on merkittävää, ettei ns. katuväkivalta ole lisääntynyt, vaan kasvua on aiheuttanut yksityisasunnoissa tapahtuneiden pahoinpitelyjen yleistyminen.
- Ainakin osittain kysymyksessä on parisuhdeväkivallasta tehtyjen rikosilmoitusten lisääntyminen, ei välttämättä itse väkivallan lisääntyminen, Tuominen pohtii.
Vuonna 1993 oli Helsingissä pahoinpitelyrikosten toistaiseksi alhaisin määrä tällä vuosikymmenellä - vajaat 3 700 tapausta.
Vaikka viime vuoden pahoinpitelyrikosten määrä hipoo vuoden 1990 huippulukua - lähes 4 900 tapausta - ei väestöön suhteutettuna olla kuitenkaan vielä aivan samalla tasolla, sillä Helsingin väestömäärä on kasvanut varsin ripeästi.
STT-MH
22.10.1999
