Keskusta ja osa demareista vaativat Sonera-rahoja koulutukseen
Niinistö varoitti keksimästä lisäkuluja
Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) varoitti jälleen eduskuntaa keksimästä valtiolle lisämenoja Soneran osakkeista saatujen lisätulojen perusteella.Hän piti tiukasti kiinni kannastaan, jonka mukaan 98,5 prosenttia Soneran myyntituloista tulee käyttää valtion velan lyhentämiseen. Sonera-rahoista liikenee tarkoitukseen täten 18,5 miljardia, yhteensä velkaa lyhennetään 19,3 miljardilla.
- Tällaisten tulojen ajaminen pysyvään menopohjaan tulisi olemaan äärettömän kohtalokasta valtiontalouden tulevaisuuden kannalta.
- Toisaalta velanlyhennyksissä on se hyvä puoli, että se alentaa myös korkomenojen määrää, jotka vieläkin ovat erittäin rasittavat valtiontalouden kannalta, Niinistö muistutti.
Velan lyhennys noin 20 miljardilla pienentää valtion korkomenoja noin miljardilla markalla. Velanhoitokulut arvioidaan nyt 25-30 miljardiksi markaksi. Käytännössä kulut riippuvat mm. valuuttakurssien muutoksista.
Erityisesti keskusta sekä osa sosiaalidemokraateista esittivät Sonera-rahojen suuntaamista hallituksen esittämää laajemmin koulutukseen sekä tietotekniikan osaamisen kehittämiseen yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa.
Hallituksen esityksessä esitetään hallitusohjelman mukaista 250 miljoonan markan sijoitusta Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle. Keskustalle tämä ei kuitenkaan riitä, vaikka yleisesti keskusta kehuukin periaatetta käyttää myyntituloja velkojen maksuun.
Keskusta katsoi kuitenkin, että panostus tietotaitoon varmistaisi nousukauden jatkumisen ja tuottaisi paremmin kuin pelkkä velanmaksu.
- On aivan oikein, että aivan ylivoimainen valtaosa näin saatavista miljardeista käytetään velkasalkun pienentämiseen, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mauri Pekkarinen sanoi.
- Mutta koko kansan rakentamasta kansallisvarallisuudesta on käytettävä nyt esitettyä perin vaatimatonta lisää huomattavasti suurempi osa nimenomaan tutkimuksen, tietotaidon, teknologian eri innovaatioiden, joita syntyy yliopistojen liepeillä ja muuallakin, näiden tuoteideoiksi ja yrityksiksi saattamiseen, Pekkarinen jatkoi.
Samoilla linjoilla oli mm. SDP:n edustaja Jukka Gustafsson, joka toivoi koulutuskysymyksiä katsottavan laajemmasta näkökulmasta kuin mitä Niinistö ja erityisesti valtiovarainministeriö ovat katsoneet.
Myös sosialidemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kalliomäki toivoi lisäpanostusta yliopistoille, perustutkimukseen ja erityisesti matemaattisten aineiden ja luonnontieteiden kohentamiseen, mainitsematta kuitenkaan erikseen Sonera-rahoja tulonlähteeksi.
Valtion omistusosuuden laskemista kehuttiin ja kavahdettiin
Eduskunta sekä kehui että moitti hallituksen esityksiä pienentää edelleen valtion omistusosuutta Sonerasta 34 prosenttiin nykyisestä 60 prosentista.
Hallitus esittää myös luopumista kahden kolmasosan määräenemmistöstä puolustusvälineyhtiö Patria Industriesista sekä omistusosuuden pienentämisetä kolmasosaan kustannusyhtiö Editasta.
Vasemmistoliiton edustaja Jaakko Laakso kavahti erityisesti puolustusteollisuuden omistusosuuden myymistä, ongelmia hän näki myös tietoliikenteen kauppaamisessa. Laakso syytti keskustaa hallituksen politiikan suosimisesta.
- Kekkonen teki aikoinaan merkittävän työn valtionyhtiöiden pystyttämisessä, ja silloin nimenomaan kokoomus oli Kekkosen toimintaa vastaan ja voimakkaasti. Nyt keskusta on myymässä ja vielä valitettavan yksimielisellä tavalla hukkaamassa Kekkosen perinnön, Laakso jyrisi.
Keskustan edustaja Pauli Saapunki puolusti keskustaa ja samalla hallitusta vastauksessaan Laaksolle.
- Jos ei olisi yksityistetty Soneraa, viisi vuotta sitten sen arvo olisi ollut reilusti alle 10 miljardia, vaikka olisi myyty koko yritys. Siitä on nyt otettu 30 miljardia yksityistämisen pohjalta pois ja vieläkin yli 70 miljardia on.
- Minä kannatan tämän tyyppistä hallituksen politiikkaa, joka tuo kansalle voimavaroja lisää ja myös antaa suomalaiselle osaamiselle huomattavan paljon enemmän mahdollisuuksia kuin se, että valtion hoteissa olisi koko firma, Saapunki sanoi.
Heinonen: Soneran saatava tilaa kasvaa
Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen (kok.) perusteli Soneran omistusosuuden pudottamista edelleen 34 prosenttiin sillä, että omistusjärjestelyillä tulee antaa Soneralle mahdollisuus hyödyntää arvostustaan ja osaamistaan parhaillaan käynnissä olevassa telealan uudelleen järjestymisessä.
Samalla valtio voi saada jatkossakin lisää myyntituloja kahdessa osakeannissa jo saatujen 28 miljardin lisäksi.
- Valtion tulee taas olla osaava omistaja. Valtuutta tarvitaan suomalaisen osaamisen kasvattamiseen, pörssiyhtiön oikeanlaiseen kehittämiseen ja kotiperäisten mahdollisuuksien käyttämiseen maailmanlaajuisesti.
- Nyt on Soneran teknologinen johtajuus, suhteellinen koko ja arvostus huomioon ottaen tilaisuus tämän kaltaiseen kehitykseen. Haasteellinen ikkuna on parhaillaan auki, Heinonen hehkutti.
Heinonen kiisti, että Sonera-rahoja tarvittaisiin valtion yrityksen perustamiseen valokaapeliverkon vetämiseksi yritysten tarpeisiin, kuten toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes on esittänyt.
Heinosen mukaan tarkoitus on hyvä, mutta keino väärä: valtio toimii parhaimmin säätelijänä, omistusta ei tarvita. Sonera on jo rakentanut laajan verkon, ja ainakin kolme yritystä kilpailee parhaillaan verkkojen rakentamisessa, Heinonen sanoi.
STT-IA
26.10.1999
