Hämähäkki
22.10.1999
Avoin yhteiskunta ja sen viholliset?
Hämähäkin aikalaiset muistavat Karl Popperin yhteiskuntafilosofisen kulttiteoksen, jossa kyytiä saavat niin Platon kuin Marx. Porvari tarkoitti avoimen yhteiskunnan kannattajaa (as if), kun muut olivat sitten vastustajia, niinhän?
Sikäli olemme eläneet avoimen yhteiskunnan voittokulkua, että ainakin länsimaat ovat yhä avoimempia toisilleen, viestintä on avoimempaa; pääomien, bittien, ihmisten kulku vapaampaa.
Firmat vaihtavat omistajaa maasta toiseen ja paatuneinkin nurkkapatriootti joutuu tottumaan siihen, että työkaverit puhuvat omalaatuisia kieliä ja jopa ovat omalaatuisen värisiä.
Yksi kehityksen merkittävistä tekijöistä, uskokaa pois, on tietotekniikka, ja tietoliikenne. Internet teki maailmasta avoimemman paikan, ja matkapuhelimet tekivät siitä nopeampi tempoisen. Kun Nokian visioima Internet matkapuhelimissa toteutuu, kylvemme sellaisessa tiedon ja kommunikaation runsaudensarvessa, että syyhyttää.
Tämä kehitys on tietysti siinä mukana oleville kannattavaa puuhaa, ja sen myötä sodatkin alueella ovat kovia. Eniten julkista mielenkiintoa herättää sota Microsoft vastaan muu maailma, pidetäänhän Microsoftia avoimuuden pahimpana vihollisena ATK-maailmassa. (No, onhan meillä toki esim. IBM...)
Microsoftissa tietysti ärsyttää sen menestys. Mutta harva Microsoft-kriitikko pystyy analyyttisesti pohtimaan ja vastaamaan kysymykseen, miksi Microsoft menestyy, vaikka konsepti on kovin yksinkertainen, eikä lainkaan tuomittava - ja liittyy tuohon avoimuuden johdantoteemaan, niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin.
Suurin osa ATK:n käyttäjistä tuottaa ja haluaa tuottaa ja käyttää omaan työhön liittyvää tietoa niin vaivattomasti kuin mahdollista. Sitä varten tarvitaan mahdollisimman laajalti käytössä olevat samanlaiset sovellukset. Tekstidokumenttien on hyvä olla samaa formaattia, esitysgrafiikan on hyvä toimia myös käytettävässä demokoneessa, puhumattakaan kustannuslaskelmista ja niin edelleen.
Tällaista, suurten käyttäjämassojen kannalta avointa (vaikkakin kilpailijoiden kannalta suljettua) ympäristöä eivät ole muut onnistuneet vielä luomaan. On tehty teknisesti erinomaisia tuotteita, houkuttelevan vaivattomia ympäristöjä, mutta niistä on tähän asti puuttunut aina jotain.
Apple tarjosi Microsoftin nykykonseptin jo kymmenen vuotta sitten - ja on edelleen vähemmistön valinta. Linuxista kohistaan - mutta kuinka usealla ei-ATK-alan työntekijällä on työpöydällään Linux-kone?
Epäilemättä Microsoftin menestys johtaa siihen, että kilpailijat pystyvät yhä parempaan. Mutta käyttäjien kannaltahan on vain hyvä, että tällainen kannuste on.
Mutta älköön luultako, että kaunis täydellisen kilpailun konsepti toteutuisi - että olisi monta toimijaa, ja samanlaiset tuotteet. Ei, jättiläisiä tulee aina olemaan, ja pienet jäävät jalkoihin.
Kehitystä ylläpitää kuitenkin se kannuste, että yhä useammin jalkoihinjäänti tuottaa pienelle, innovatiiviselle jonkun asian piirissä askarrelleelle riskinottajajoukolle hyvän elinikäisen tilin muutamassa vuodessa. Ei huonompi tapa tulla syödyksi (sanoi paritteleva uroshämähäkki).
HÄMÄHÄKKI
Uusi kolumnistimme on huippuosaaja tietotekniikka-alalla, muttei halua headhuntereiden, kyräilevien pomojen ja mahdollisesti pienempi palkkaisten kollegojen kateuden takia nimeään julkisuuteen.
