 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Lipponen: Kolmikantayhteistyön tarve vain kasvanut
Pääministeri Paavo Lipponen (SDP) katsoo, että seuraavan hallituksen tulisi ensi töikseen sopia työmarkkinajärjestöjen kanssa pitkäaikaisesta yhteistyöstä. Hänen mukaansa euroalueeseen liittyminen on vain lisännyt kolmikantaisen yhteistyöpolitiikan tarvetta ja mahdollisuuksia.Lipponen kuitenkin patistaa kehittämään suomalaista sopimusjärjestelmää on niin, että se nykyistä joustavammin reagoi talouden häiriöihin ja ottaa huomioon toimiala- ja yrityskohtaiset erot. Paikallisten joustojen pelisäännöt on luotava yleissitovin työehtosopimuksin. - Tämä turvaa edellytykset sille, että paikallinen joustaminen tapahtuu tasaveroisin ehdoin ja paikallista joustovaraa voidaan käyttää tarpeen tullen hyväksi nopeasti ja työrauhaa rikkomatta, Lipponen totesi SAK:n ja TT:n yhteisessä Emu ja työmarkkinat -seminaarissa Porvoossa maanantaina. Työmarkkinajärjestöjen olisi sovittava mm. palkkaerojen määräytymisestä. - Mitä selkeämpiin pelisääntöihin suhteellisten palkkojen ja tulonjaon määräytyminen perustuu, sitä pienemmäksi muodostuu riski siitä, että tulonjakokonfliktin ratkaisua lähdetään hakemaan euroalueen oloissa kansantaloudelliseen umpikujaan johtavan inflaation kautta. Lipponen piti keskitettyä sopimustoimintaa nyt erityisen tärkeänä, jotta työttömyys saataisiin yhä lähivuosina alenemaan inflaatiota kiihdyttämättä.
Keskustan malli ruokkisi inflaatiotaLipponen torjui jälleen keskustan työreformin ja siinä esitetyn uuden paikallisen sopimisen mallin.Hän epäili, että siinä työehtosopimuksista irrottautuisivat kahdenlaiset yritykset: hyvin pärjäävät yritykset, joissa työntekijöiden neuvotteluasema on vahva, ja toisaalta tehottomat yritykset, joissa työntekijöiden asema on heikko. - Malli johtaisi hajanaiseen, palkkaeroja kasvattavaan ja viime kädessä myös inflatoriseen palkkakierteeseen. Se muodostaisi suuren riskin juuri euroalueen oloissa, Lipponen varoitti. Hän liputtikin nykyisen suomalainen yhteistyöpolitiikan, Suomen mallin, puolesta ja kiitti sen edesauttaneen talouden vakauttamista. Malli on euro-oloissakin kansantalouden sopeutumiskykyä lisäävä ja kansallista talouspolitiikka tukeva voimavara. - Ei rasite niin kuin työmarkkinajärjestelmää vastaan esitetyssä löysässä poliittisessa propagandassa on väitetty. Hän muistutti mallin herättäneen kiinnostusta muissa Euroopan maissa - mm. Italiassa on hakeuduttu kolmikantaan ensi kertaa maan historiassa.
Foorumina talousneuvostoLipponen katsoo siis mahdollisuuksien vakaaseen sopimustoimintaan parantuneen euroalueen myötä, vaikka mm. korkojen ja valuuttakurssien muutokset hävisivätkin talouspolitiikan keinovalikoimasta.- Rahataloudellisista rajoitteista vapaamman sopimisen aikoja haikailevien pitäisi muistaa, että juuri nopean ja epävakaan inflaation oloissa kärjistyivät niin työnantajien ja palkansaajien kuin eri toimialojen ja eri palkansaajaryhmienkin väliset suhteet. Lipponen muistutti talousneuvoston kokoavan jo nyt yhteen valtiovallan ja työmarkkinajärjestöt seuraamaan talouskehitystä. - Jos tapahtuu poikkeuksellinen, koko kansantaloutta koskeva kansallinen häiriö, joka edellyttää reaalipalkkojen muuttamista, voitaisiin käynnistää neuvottelut nimellisten palkkakustannusten sopeuttamisen edellyttämistä erityisjärjestelyistä.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE