Bill Clinton - pitkä vai pätkä?



Clintonin oikeudenkäynnin alku on ollut kiivasta poliittista kiistelyä siitä, pitäisikö oikeusjuttu käydä läpi nopeasti ilman todistajia, vai pitäisikö koko prosessi vetää läpi täydellisenä, jolloin se venyisi kuukausitolkulla. Suuren yleisön Clintonille osoittama kannatus on saanut monet mietteliäksi.


Monet republikaanien senaattoreista ovat huolissaan siitä miten Clinton reagoi, jos oikeudenkäynti käydään nopeutetussa tahdissa. Mitä todennäköisemmin tämä tulkittaisiin Clintonin voitoksi. Myös suuri julkisuus tulkitsisi koko oikeudenkäynnin pelkäksi presidentin lynkkaysyritykseksi, kuten Valkoinen Talo on väittänyt.

Jos sen sijaan saataisiin juoksutettua liuta todistajia esiin ja syytteet vaatisivat pitkällistä pohdintaa, jäisi suuren yleisön mieleen kuitenkin ajatus, siitä että Clinton tosiaan on tehnyt jotakin väärää, vaikka lopulta hänet vapautettaisiinkin syytteistä.

Clintonin kasvava suosio rypistyttää republikaanien kulmakarvoja

Republikaanit ovat kuitenkin The Financial Timesin mukaan yksityisesti huolissaan pitkän oikeudenkäynnin aiheuttamista poliittisista vahingoista puolueelle. Yleisön mielipide on Clintonin puolella ja oikeudenkäynnin pitkittyessä tämä mielipide saattaa vahvistua.

Ensi vuonna yhdeksällätoista republikaanisella senaattorilla on edessään vaalit, ja useiden kannatus on täpärän äänienemmistön varassa. Senaattorit ovat haavoittuvaisia osavaltionsa yleisen mielipiteen muutoksille, ja menettävät helposti paikkansa.

Lisäksi republikaanien täytyy pohtia lähestyviä presidentinvaaleja. Mielipidemittauksissa Clinton menestyy paremmin kuin koskaan. Clintonin yleisöltä saama sympatia voi hyvinkin koitua varapresidentti Al Goren hyväksi, jos hänestä tulee demokraattien ehdokas.

Vastaavasti republikaanien suosio on mielipidemittausten mukaan pohjalukemissa, ja epäsuosio saattaa jatkuessaan haitata ikävästi jopa muutoin suositun Texasin kuvernöörin George Bushin aikeita päästä presidentiksi.

Todistajat huolestuttavat presidenttiä

Valkoinen talo tietenkin haluaa oikeudenkäynnin ohi niin nopeasti kuin mahdollista. Clinton loppukausi presidenttinä uhkaa mennä jutun takia plörinäksi, ja sitä paitsi juttu saattaa pitkittyessään tuoda esiin mitä hyvänsä kiusallista.

Washingtonissa on kierrellyt huhuja nimeltä mainitsemattomista naisista, jotka olisivat olleet valmiita todistamaan Paula Jonesin jutussa, mutta jotka sitten salaperäisesti olivat luopuneet vaatimuksistaan. Tälläisten todistajien ilmestyminen senaatin eteen voisi aiheuttaa Clintonille melkoisia vatsanväänteitä.

Kongressin demokraateilla kuitenkin voi olla kiinnostusta jutun pitkittämiseen, sillä kasvava yleisön suosio on heille mannaa. Julkisesti he tietenkin vaativat nopeaa oikeudenkäyntiä, mutta muutamat heistä saattavat hyvinkin miettiä kaikkia niitä hyötyjä, joita pitkittyvästä oikeudenkäynnistä heille voi olla.

Ken oikeuden miekkaan tarttuu, se omiin sotkuihinsa hukkuu

Yllättävä oikeudenkäynnin uhri on ollut kongressin republikaanien lyhytaikaiseksi jäänyt johtaja Bob Livinston, joka erosi omien pikku seikkailujensa paljastumisen jälkeen. Hänen äkillinen lähtönsä jätti samalla republikaanien rivit epäjärjestykseen, ja seuraavalla johtaja on edessään kova työ rivien kokoamisessa.

Selvää kuitenkin joka tapauksessa on, että Clintonin toinen presidenttikausi on kärsinyt oikeudenkäynnistä. Vaikka hän selviäisikin syytteistä, kuten on todennäköistä, jää historiankirjoihin tapahtumista ikävä muisto.

Clintonin peli ei kuitenkaan vielä ole pelattu. Hänellä on vielä tämä vuosi aikaa ennen ensi vuoden vaalihullunmyllyn alkua tehdä sisä- tai ulkopoliittisesti jotain merkittävää, joka kohottaa hänet suurten valtiomiesten joukkoon.

HEIKKI JANTUNEN
22.1.1999

(Lähteitä: The Financial Times, The International Herald Tribune)


ULKOMAAT -SIVULLE