Kristillisten Bjarne Kallis perää kuluttajansuojaa:

Hallituspohjat esiin ennen vaaleja



Kristillisen liiton puheenjohtaja Bjarne Kallis perää kuluttajansuojaa vaalikampanjaan ja haluaa hallituspohjat esille jo ennen vaaleja. Maalisvaaleissa puolue tavoittelee vaalivoittoa television keinoin ja nuorten naisten tuella.


Kristillisen Liiton puheenjohtaja Bjarne Kallis ehdotti vuosi sitten, että puolueet voisivat laatia yhteisiä vaaliohjelmia tärkeiden yhteiskunnallisten kysymysten ympärille. Ehdotus ei ole kantanut sen pidemmälle, mutta Kallis pitäisi sitä edelleen kuluttajavalistuksen kannalta tärkeänä.

- Joka viime vaaleissa äänesti Vasemmistoliittoa luuli, että äänestämällä Vasemmistoliittoa leikkaukset loppuvat ja tulee toisenlainen politiikka. Aivan yhtä hyvin olisi voinut äänestää Kokoomusta.

Kalliksen yhteinen vaaliohjelma tarkoittaisi sitä, että valmiit hallituskoalitiot olisivat tarjolla ja esillä jo ennen vaaleja. Näin oli esimerkiksi Norjassa, jossa keskiryhmillä, vasemmistolla ja oikeistolla oli kullakin oma ohjelmansa. Mutta miksei sama toimi Suomessa?
- Kolme suurta pelkäävät, että joku niistä pelataan ulos ennen vaaleja.

Kallis sanoo osittain ymmärtävänsä tilanteen, mutta kysyy silti reiluuden nimissä eikö esimerkiksi Lipponen voisi valita kumppaninsa ja keskustella etukäteen niiden kanssa, joiden kanssa hallituksen haluaa muodostaa.

Pörssivero takaisin

Kristillinen liitto tarjoaa ohjelmassaan yrityksille muun muassa taseveroa ja pörssiveroa. Kymmenesosa prosentin pörssiverolla puolue haluaa nostaa minimieläkkeitä 200 markalla.

Aiempi prosentin pörssivero poistettiin Ahon hallituksen aikana, jolloin myös Kallis oli hyväksymässä laman nimissä tehtyä poistoa. Hän myöntää, että oli tuolloin myös puolustamassa veron poistamista muun muassa elvytyksen vuoksi.
- Muistan hyvin, miten silloin hallitusryhmien kesken todettiin, että kun markkinat ovat elpyneet, niin tämä voidaan ottaa takaisin.

Myöhemmin veron palauttamista on kuitenkin vastustettu sanomalla pörssin karkaavan ulkomaille. Tätä pelkoa Kallis pitää perusteettomana. Hän muistuttaa, että esimerkiksi Lontoon pörssissä peritään 0,5 prosentin veroa.

Tasevero pääomalle

- Tasevero olisi suuri rakenteellinen muutos. Yritysten taseiden yhteenlaskettu loppusumma on noin 2300 miljardia markkaa. Jos siitä otetaan prosentti, niin se antaa 23 miljardia.

- Palkkoja maksettiin viime vuonna noin 240 miljardia. Siitä kun otat kymmenen prosenttia, niin se on 24 miljardia. Välillisiä palkkamenoja voitaisiin pudottaa kymmenellä prosenttiyksiköllä. Yli kolmannes työnantajan välillisistä palkkamenoista putoaisi, mutta tilalle tulisi yhden prosentin tasevero.

Kallis toteaa, että valtion kannalta uudistus olisi neutraali, mutta se hyödyttäisi työvoimavaltaisia yrityksiä. Työntekijöiden korvaaminen koneilla tuottaisi näin säästöjen sijaan kustannuksia.

Kallis ei usko, että miljoonan tai kahden vuoksi kukaan lähtisi maasta, eikä näin usko muutoksen vauhdittavan yritysten poismuuttoa. Sen sijaan keinottelua taseiden suhteen saattaisi tapahtua, hän myöntää.

Tärkeintä on kuitenkin periaate, jossa yrityksen sisällä painopiste siirtyy työvoiman verottamisesta pääoman verotukseen, tähdentää Kallis. Samaa periaatetta toteuttamaan hän on valmis hyväksymään paremmatkin ratkaisut.

Sapattivapaa työttömyyttä jakamaan

Kun kukaan ei halua työttömäksi, mutta moni vanhempi työntekijä odottaa pääsyä eläkkeelle, niin Kristillisessä liitossa syntyi ajatus sapattivapaasta työttömyyden jakomuotona, kuvailee Kallis. Korvaus työntekijälle on kutakuinkin sama, runsas puolet palkasta joka järjestelmässä.

- Ollaan kaikki kuusi kuukautta työttömänä, mutta itse asiassa sapattivapaalla. Näin ruvettiin tekemään laskelmia, jotka osoittivat, että kuuden vuoden välein jokaisella on varaa mennä sapattivapaalle kuudeksi kuukaudeksi.

Laskelmien mukaan työaika lyhenisi kahdeksalla prosentilla ja työvoiman tarve kasvaisi lähes 200 000 ihmisellä.

Hän kuitenkin myöntää, että jo alle parinkymmenen työntekijän yrityksessä yksi olisi koko ajan sapattivapaalla. Näin taas nousisivat ne työvoimakustannukset, joita puolue taseveron myötä haluaa alentaa.
- Olemme sanoneet, että veroalennusvara ja palkankorotusvara käytettäisiin tähän.

Nuoret naiset kohderyhmänä

Kristillisten tavoitteena on lisätä kansanedustajiensa määrä nykyisestä kuudesta 14:ään, jolloin jokaisesta vaalipiiristä menisi edustaja läpi.
- Se kuulostaa kovalta. Jos meillä olisi sama vaalijärjestelmä kuin Norjassa tai Ruotsissa, niin Kristillinen liitto olisi selvästi suurempi puolue ja panisin tavoitteet huomattavasti korkeammalle.

Pienten vaalipiirien korkeat äänikynnykset pakottavat vaaliliittoihin, jotka Kallis olisi valmis vaikka kieltämään tasauspaikkajärjestelmän myötä.
- En usko että yhdessäkään vaalipiirissä saamme kahta kansanedustajaa, hän myöntää. Eräissä vaalipiireissä puolue vaaliliittojen myötä yrittääkin vain yhdellä ehdokkaalla.

Kristillisen liiton kampanjoinnissa tv-mainonta on nyt mukana ensi kertaa. Puolue aikoo yli puoli miljoonaa markkaa televisiomainontaan. Kristillisten puheenjohtajan Bjarne Kalliksen mukaan tv-mainonnan käyttö perustuu mm. Norjan kristillisen kansanpuolueen kokemuksiin. Norjassa kristilliset nousivat pääministeripuolueeksi saatuaan varsinkin alle 30-vuotiaat naiset äänestämään itseään.

Nuorten naisten suosiota Suomessakin haetaan. Heidän keskuudessaan kristillisten kannatus on Kalliksen mukaan yllättävänkin suuri. Taustalla vaikuttavat nimenomaan perhearvot, joita puolue on puolustanut.

Niin nopeasti unohtuvat lamavuosien perhepoliittiset leikkaukset, joihin kristillisetkin hallituksessa osallistuivat. Kallis kuitenkin puolustaa edelleen lapsilisäuudistusta sosiaalisesti oikeudenmukaisena. Siinähän lapsilisiä leikattiin perheiden pääosalta harvalukuisten suurperheiden hyväksi.

PETE PAKARINEN
22.1.1999


POLITIIKKA -SIVULLE