Nettiin kätevästi kaukosäätimellä

Digitelevisio tulee, mutta yleisön toiveita ei vielä tunneta



Digitaalinen televisio ja radio tuovat jo lähivuosina kuluttajien ulottuville kymmeniä uusia radio- ja tv-kanavia. Digiradioon ja tv:hen pystytään luontevasti yhdistämään myös Internetin palvelut: äänen ja kuvan lisäksi niiden kautta voi välittää grafiikkaa, multimediaa tai tietokoneohjelmia erilaisina yhdistelminä.


Parhaillaan käynnissä oleva tuotannon ja jakeluverkkojen digitalisointi vaatii valtavia investointeja, mutta toistaiseksi kukaan ei silti vielä tiedä, millä tavoin kuluttajat todella tulevat käyttämään digiviestinten tarjoamia uusia mahdollisuuksia, todettiin Yleisradion järjestämässä esitelmäiltapäivässä viime viikolla Helsingissä.

- Yhtä vähän tiedetään, kuinka paljon kuluttajat ovat valmiita maksamaan tarjolle tulevista uusista laitteista ja palveluista, dosentti Antti Kasvio Tampereen yliopistosta huomautti.

Nettiin kätevästi kaukosäätimellä

Yleisradion teknologiajohtaja Seppo Kalli huomautti, että eräiden tutkimusten perusteella Internetin selailu sujuu katsojien mielestä kätevämmin televisioruudulla kuin tietokoneella.

Television kaukosäädin on käyttäjälle huomattavasti mukavampi kuin mikrotietokoneen näppäimistö ja hiiri, koska säädintä voi käyttää vaikka sohvalla maaten. Lisäksi televisio on jo valmiiksi suunniteltu näyttävän, korkealaatuisen liikkuvan kuvan ja äänen esittämiseen.

Digi-tv taas on jossain mielessä ikäänkuin parannettu teksti-tv, jossa teksti-tv:n sivujen sijaan selaillaan Internetiä.
- Tästä syystä digitaalinen televisio Internet-yhteyksineen tulee olemaan joka kodissa, tietokone taas ei, Kalli ennusti.

Kansanvalistuksen hengessä Ylessä toivotaan, että digi-tv ei räjäytä pelkästään viihteen tarjontaa, vaan myös mahdollisuudet lukemattomiin hyötykäyttöihin.

Suunnittelupäällikkö Ismo Silvon mukaan digi-tv:n avulla voidaan tarjota nykyistä tarkemmin kohdennettuja palveluja eri erityisryhmille. Uusi tekniikka mahdollistaa esimerkiksi videoneuvottelut ja monikielilähetykset, joissa sama ohjelma varustetaan usealla eri tekstityksellä tai selostuksella.

- Lupamaksuilla saa tulevaisuudessa katsottavaksi nykykanavien lisäksi myös uutiskanavan, opetus-, kulttuuri- ja tiedekanavan sekä ruotsinkieliset erityispalvelut, Silvo lupasi.

Radio Peili on ensimmäinen digikanava

Tv- ja radio-ohjelmien tuotannossa digitaalisuus on ollut arkipäivää jo pitkään, mutta jakelupuolelle digitaalisuus on vasta tulossa.

Suomessa Yleisradio käynnisti lokakuussa ensimmäisen täysin digitaalisen radiokanavan eli Radio Peilin, jonka lähetysverkko kattaa toistaiseksi pääkaupunkiseudun. Tämän vuoden aikana verkkoa on määrä laajentaa Tampereelle, Lahteen ja Uudenmaan alueelle.

Digitaalisen tv-jakeluverkon rakentaminen on käynnissä ja saavuttaa vuoden 2000 lopulla jo 70 prosenttia suomalaisista. Varsinaiset digitaaliset palvelut Yle aikoo yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa aloittaa vuoteen 2001 mennessä.

Toimiluvat uuteen digitaaliseen radio- ja televisiotoimintaan taas ovat parhaillaan haussa. Se, että digitaaliverkot lisäävät entisestään yleisön valinnanmahdollisuuksia, aiheuttaa päänvaivaa sekä mainostajille että viestintäyhtiöille.

Yhtä nykyistä analogista ohjelmakanavaa kohden voidaan digitaalitekniikalla lähettää 3-6 tv-kanavaa ja 6-12 radiokanavaa.
- Kilpailu katsojien ja kuuntelijoiden huomiosta kiristyy, ja se pakottaa myös asemansa jo vakiinnuttaneet kansalliset viestintäinstituutiot todella taistelemaan omista markkinaosuuksista, dosentti Kasvio ennusti.

Digivastaanotin vielä kehitteillä

Digilähetysten vastaanottoon tarvittavia uusia vastaanottimia ovat televisioon liitettävät digitaaliset dekooderit eli ns. set-top-boxit, graafisella näytöllä varustetut multimediaradiot sekä tietokoneen ja television ominaisuuksia yhdistävät web-televisiot ja PCTV:t.

Suomessa digiradiolähetysten vastaanottoon käytettäviä DAB-vastaanottimia on tullut kuluttajille myyntiin viime vuoden loppupuolella. Toistaiseksi ne ovat vielä kalliita, esimerkiksi digitaalinen autoradio maksaa noin 9 000 markkaa.

Kun välitettävä informaatio siirtyy digitaalisesti, bittivirta voi äänen lisäksi sisältää yhtä hyvin tekstiä, kuvaa tai dataa. Digitaaliradioon kuuluu siis myös näyttöruutu.

- Jos vastaanotin liitetään tietokoneeseen eli jos kuuntelija vastaanottimen sijasta hankkiikin PC-kortin, sekä ääntä että muuta informaatiota voi ottaa vastaan ja tarvittaessa tallentaa ja käsitellä myös tietokoneella, Yleisradion ohjelmapäällikkö Heikki Peltonen selvitti digiradion toimintaa.

Peltosen mielestä voi syystä miettiä, onko kuvaruudulla varustettu digitaaliradiovastaanotin enää radio lainkaan, vai pikemminkin "köyhän miehen televisio".
- Tai jos digitaalitelevision välityskyky riittää puhtaiden äänisignaalien välitykseen, mitä radiolla erikseen enää tekeekään?

Yksi luonteva työnjako radion ja television välille voi Peltosen mielestä syntyä siitä, että televisio ja tietokoneet ovat toistaiseksi vielä töpselillä seinässä kiinni, kun taas radioista valtaosa on kannettavaa, mukana kulkevaa mallia.

Matkapuhelinviestinnän kehitys voi tosin hyvinkin nopeasti mullistaa tämänkin asian ja kymmenen vuoden kuluttua digilähetysten vastaanottoon on voitu kehittää aivan uudentyyppinen laite.

STT-IA
22.1.1999


AJASSA -SIVULLE