Israelin politiikassa aina tilaa kenraaleille



Israelin sisäpolitiikassa näyttää aina löytyväntilaa aktiiviuransa jättäneille kenraaleille.


Maan valmistautuessa ennenaikaisiin vaaleihin 17. toukokuuta, pääministeri Benjamin Netanyahun päävastustajiksi on nousemassa kaksi entistä asevoimien komentajaa: työväenpuolueen Ehud Barak, 56, ja poliittista keskustaa edustava Amnon Lipkin-Shahak, 54.

Sotilastaustasta on hyötyä poliitikoille Israelissa, jossa asevoimia pidetään maan luotettavimpana instituutiona. Useimmat Israelin asevoimien komentajat ovat myöhemmin siirtyneet politiikkaan, ja päässeet hyvinkin korkeisiin asemiin.

Mm. Yitzhak Rabin oli kahteenkin otteeseen pääministerinä, kunnes murhaajan luoti keskeytti hänen toisen pääministerikautensa ennenaikaisesti vuonna 1995. Sekä Barak että Lipkin-Shahak ovat Rabin entisiä suojatteja.

Myös pääministeri Benjamin Netanyahu jaksaa tilanteessa kuin tilanteessa muistuttaa sotilastaustastaan: hän on arvoltaan kapteeni ja entinen kommandojoukkojen jäsen.

Netanyahun hallituksessa entisillä kenraaleilla on vahva edustus: niin ulkoministeri Ariel Sharonilla kuin puolustusministeri Yitzhak Mordechailla ja yleisestä turvallisuudesta vastaavalla ministerillä Avigdor Kahalanilla on sotilaallinen tausta.

Sotilaista rauhantekijöitä

Vastoin yleistä käsitystä monet sotilastaustan omaavista israelilaispoliitikoista ovat olleet hyvinkin aloitteellisia rakennettaessa rauhaa Israelin arabinaapurien kanssa.

Yitzhak Rabinista, joka johti Israelin armeijaa kuuden päivän sodan aikoihin vuonna 1967, tuli myöhemmin ensimmäinen pääministeri, joka oli valmis luovuttamaan Länsirannan alueita palestiinalaisten valvontaan vuonna 1993 solmitun rauhansopimuksen puitteissa.

Vuonna 1979 solmitun Israelin ja Egyptin välisen historiallisen rauhansopimuksen pääarkkitehteja olivat myös entiset sotilaat Moshe Dayan ja Ezer Weizman. Moshe Dayan oli kuuden päivän sodan aikoihin puolustusministerinä, kun taas nykyinen presidentti Weizman johti Israelin ilmavoimia ja oli asevoimien varakomentaja.

Sisäpoliittisessa keskustelussa entisten sotilaiden sopivuutta poliitikoiksi on useinkin kyseenalaistettu. He itse katsovat kuitenkin, että sotilasura antaa hyvät valmiudet myös poliittista toimintaa varten.

STT-IA
22.1.1999


ULKOMAAT -SIVULLE