Järventaus: EU-jäsenyyden vaikutusten laajuus yllätti



Viime vuoden maaliskuussa oikeusministerin työt aloittanut Jussi Järventaus (kok) on viihtynyt tärkeällä postillaan hyvin. Jos joku asia on yllättänyt hänet, niin Suomen EU-jäsenyyden mukanaan tuomat laajat vaikutukset koko oikeusministeriön toimialalla, totesi Järventaus Suomen Tietotoimistolle myöntämässään haastattelussa.


Järventaus on kotiutunut Esplanadin virkahuoneeseensa hyvin, vaikka hän ei lähdekään ehdokkaaksi maalisvaaleihin, vaan palaa vanhalle työpaikalleen Suomen Yrittäjien toimitusjohtajaksi.

Tärkeät EU-sopimukset

Tärkeimpänä oikeushallinnon sektorin asiana hän pitää valmisteilla olevaa EU-maiden keskinäistä oikeusapua rikosasioissa.
- Siinä on mukana kaikki oleellinen. Se on nyt vain juuttunut yhteen erityiskysymykseen eli kansainväliseen telekuuntelumahdollisuuteen, Järventaus harmitteli.

Ongelmaksi muodostuneessa asiassa on kyse siitä, onko viranomaisilla velvollisuus informoida toisen maan viranomaisia telekuuntelussa. Britannia haluaa, ettei tällaista velvollisuutta ole, kun taas muut maat olisivat valmiita ilmoittamisvelvollisuuteen.

Sopimukseen ollaan pääsemässä myös siviilioikeuden puolella. Lähinnä kauppa- ja eräitä perheoikeudellisia asioita koskevan sopimuksen odotetaan valmistuvan jo Saksan puheenjohtajuuskaudella.

Sopimuksen mukaan siviilituomiot voitaisiin panna täytäntöön missä EU-valtiossa tahansa ilman että tuomioistuimen tulisi viran puolesta tarkistaa, onko päätös tehty asianomaisen maan oikeusperiaatteiden mukaisesti.

- Lokakuussa Tampereella järjestettävässä EU-huippukokouksessa on jo varmasti konkreettisia tuloksia arvosteltavana eli mitä on saavutettu EU-maiden kesken vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueilla. Tämä asiaryhmä on erittäin suuri haaste koko Euroopan unionille, Järventaus totesi.

Ehdollista ei aina koeta rangaistukseksi

Viime aikoina on Suomessa tapahtunut lukuisia erittäin nuorten ihmisten tekemiä vakavia rikoksia. Samaan aikaan käräjäsaleissa on jopa "tuuleteltu", kun kovistakin syytteistä on tullut tuomioksi vain ehdollista.

- Osa nuorista rikoksentekijöistä ei todellakaan pidä ehdollista minkäänlaisena rangaistuksena. Suurelle osalle ehdollinen tosin kyllä myös riittää ensimmäiseksi ja viimeiseksi rangaistukseksi.

- Uusia menetelmiä rikoskierteeseen joutuneiden nuorten osalta on syytä miettiä. Yksi malli voisi olla New Yorkissa hyviä tuloksia tuottanut pikatuomioistuinkokeilu, jossa pidätetyt joutuvat heti saman vuorokauden aikana oikeuden eteen. Rangaistuksina on yleensä yhteiskuntapalvelua, joka pannaan toimeen välittömästi.

- Tuomituilla on myös mahdollisuus, ja usein myös osana rangaistusta velvollisuus, hakea asiantuntija-apua ongelmiinsa saman talon palveluina. Tällaista mallia nuorten rikollisuuden torjunnassa ja rikoskierteen nopeassa katkaisemisessa olisi syytä tutkia Suomessakin vaikka työryhmätasolla erityisesti nuorten rikollisuuden torjunnassa, mietti Järventaus, joka vieraili tammikuun puolivälissä Yhdysvalloissa.

Väkivaltarikoksista liian lieviä tuomioita

Ministeri Järventaus on samaa mieltä kuin suurin osa kansasta: tuomiot törkeistä pahoinpitelyrikoksista ovat liian lieviä. Lain mukaan rangaistusasteikko törkeissä väkivaltarikoksista on 6 kk-10 vuotta keskivertorangaistuksen ollessa noin vuosi.

- Tätä voidaan kyllä arvostella. Ministeriössä on tultu siihen tulokseen, että minimiä olisi syytä nostaa vuoteen, jolloin keskiarvorangaistus nousisi automaattisesti. Tätä kohtaa vielä hiotaan, kunhan rikoslainsäädännön kokonaisuudistus on saatu päätökseen.

- Toisaalta on otettava huomioon, että kohtuulliseksi arvioidun rangaistustason korottamisella on vain lyhytaikainen vaikutus rikollisuuteen. Rangaistusten täytyy kuitenkin vastata kansalaisten yleistä oikeustajua, Järventaus pohti.

STT-JHL
24.1.1999


POLITIIKKA -SIVULLE