Teihin ja ratoihin lisää rahoitusta

Liikenneministeriö arvioi viestintäpolitiikan merkityksen kasvavan yhteiskunnassa



Liikenneministeriö arvioi vuosia 2000-2003 koskevassa toiminta- ja taloussuunnitelmassaan, että viestintäpolitiikka muodostuu yhdeksi yhteiskuntapolitiikan keskeisistä lohkoista.


Tulevien budjettikehysten valmistelua varten laatimassaan suunnitelmassa liikenneministeriö asettaa tavoitteeksi säilyttää telemarkkinoiden toimintaympäristö Suomessa Euroopan kehittyneimpien maiden joukossa.

Viestintäpolitiikalla on ministeriön mielestä huomattava merkitys koko kansantalouden kehitykselle.

- Telemarkkinoiden hallintoviranomaisten nopeat ja oikea-aikaiset toimenpiteet tuovat hyötyä pitkällä tähtäyksellä suomalaisille yksityis- ja yrityskäyttäjille, teleyrityksille ja teleteollisuudelle, ministeriön suunnitelmassa arvioidaan.

Liikenneministeriö pyrkii edistämään suomalaisen teleteollisuuden ja teleyritystoiminnan kansainvälistymistä. Ministeriö toteaa ylpeänä, että Suomea käytetään yhä enemmän televiestinnän mallimaana kansainvälisissä yhteyksissä.

Televerkkojen käytössä liikenneministeriö ajaa avoimuutta, tehokkuutta ja vapautta. Erityisesti Internetissä tarjottujen palveluiden ja niihin liittyvän tietosuojan ja tietoturvan sääntelyssä ministeriö korostaa alan itsesääntelyn merkitystä.

- Tavoitteena on luoda verkkoviestinnän palveluille mahdollisimman toimiva ja joustava toimintaympäristö, joka takaa palveluiden toimivuuden ja monipuolisen tarjonnan niin, että Suomi säilyttää asemansa kansainvälisen kehityksen kärjessä, suunnitelmassa todetaan.

Teihin ja ratoihin lisää rahoitusta

Toiminta- ja taloussuunnitelma on liikenneministeriön oma kaavailu lähivuosien toiminnasta, eivätkä valtioneuvosto tai esimerkiksi valtiovarainministeriö ole ottaneet siihen vielä kantaa.

Liikenneministeriö tavoittelee tulevina vuosina lisää rahoitusta perinteisille aloilleen eli teiden ja rautateiden rakentamiseen.

Valtion kuluvan vuoden talousarviossa liikenneministeriön hallinnonalalla on käytettävissään noin 7,3 miljardia markkaa ja vuodelle 2000 on kaavailtu 7,7:ää miljardia markkaa. Liikenneministeriö laskee kuitenkin todelliseksi tarpeeksi 8,4 miljardia markkaa.

Toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittu eronneen liikenneministeri Matti Auran (kok) johdolla. Uusi liikenneministeri Kimmo Sasi (kok) ei ehtine paljon vaikuttaa suunnitelmaan, sillä tulevien vuosien budjettikehykset päätetään lopullisesti vasta vaalien jälkeen uudessa hallituksessa.

Liikennerajoitettuja ratoja halutaan vähentää

Liikenneministeriö esittää, että maanteillä täytyy parantaa kaupunkien sisääntulo- ja ohitusväyliä, kapeita, mäkisiä ja mutkaisia valtateitä sekä alemmanasteisen tieverkoston päällysteitä.

Suurimmat vuosien 2000-2003 tiehankkeet ovat suunnitelman mukaan valtatie 9 Oriveden ja Muuramen välillä (260 miljoonaa markkaa), valtatie 6 Koskenkylän ja Kouvolan välillä (300 milj. mk), Tampereen läntisen kehätien muuttaminen moottoritieksi (550 milj. mk), Kehä I välillä Turunväylä-Leppävaara eli nk. Leppävaaran suoran liittymäratkaisut (320 milj. mk) ja Kehä III Lentoasemantien ja Tuusulantien välillä (320 milj. mk).

Rautateillä ministeriö haluaa vähentää liikennerajoitettuja ratakilometrejä, joita ensi vuoden alussa on vielä noin 800 eli 14 prosenttia rataverkon kokonaispituudesta. Vauhtia halutaan myös sähköistykseen.

Rautateillä suurimmat uudet hankkeet koskisivat Tikkurila-Kerava-kaupunkirataa (200 milj. mk) ja Oulu-Iisalmi/Vartius sähköistämistyötä (390 milj.mk). Lisäksi ratojen päällysrakenteita uusittaisiin eri puolilla maata reilulla miljardilla markalla.

Väki vähenee liki parilla tuhannella

Liikenneministeriön hallinnonalan virastoissa ja laitoksissa oleva henkilöstö supistuu suunnitelman mukaan parilla tuhannella vuoteen 2003 mennessä.

Tänä vuonna hallinnonalalla tehdään budjettitalouteen kuuluvissa virastoissa ja laitoksissa vajaat 9 400 henkilötyövuotta, mutta vuonna 2003 enää reilut 7 700. Eniten vähenee Tielaitoksen henkilökunta, 350-400 henkilöä vuodessa.

Ministeriö tavoittelee Tielaitoksen tuotantopuolen liikelaitostamista vuonna 2001. Merenkulkulaitos muutettaisiin liikelaitokseksi vuosien 2001 ja 2003 välillä.

Postin osalta liikenneministeriö pitää yhtenä Suomen EU-puheenjohtajuuskauden merkittävänä asiana EU:n postidirektiivin uusimista entistä enemmän kilpailun avautumisen suuntaan.

STT-IA
22.1.1999


POLITIIKKA -SIVULLE