Viikonlopun politiikkaa lyhyesti


Aho vastasi Lipposelle tuoreeltaan

Keskustan puheenjohtaja Esko Aho moittii SDP:n puheenjohtajaa Paavo Lipposta äänestäjien pelottelusta. Aho sanoo, että Lipposen puheet "hyvätuloisia paapovasta oikeistohallituksesta" ovat puhdasta hurskastelua nykyhallituksen toimien valossa.

Ahon mielestä Lipposen hallituksen leikkuri on kohdistunut juuri kaikkein pienituloisimpiin ihmisiin. Tästä ovat osoituksena lapsilisien, kotihoidon tuen, kansaneläkkeiden ja alimpien sairauspäivärahojen supistukset.

- Viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana yksikään valtiontalouden säästötoimi ei ole koskenut parhaiten toimeentulevia, sanoo Aho.

Keskustajohtaja perää äänestäjille selkeää vaihtoehtoa, sellaista talouskasvua joka helpottaisi työttömien ja vähäosaisten elämää sekä varmistaisi peruspalvelujen rahoituksen.

- Sen tärkein edellytys on yrittäjyyden vahvistaminen sekä työssäolevien määrän radikaali nostaminen, pohtii Aho. Hän puhui sunnuntaina keskustan Etelä-Savon vaalijuhlassa Mikkelissä.


Zyskowicz torjuu osinkotulojen veronkiristyksen

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowicz torjuu vasemmiston esitykset osinkotulojen verottamisesta myös osingon saajalta. Nyt yritys maksaa verot jakamastaan osingosta.

Zyskowicz sanoi sunnuntaina Helsingissä, että pääomaverotuksen kiristäminen olisi korvapuusti sinivalkoisen omistuksen turvaamiselle suomalaisissa yrityksissä.

- Kansalaisten osakesäästämisen kannustaminen ja lisääminen on välttämätöntä sinivalkoisen omistuksen turvaamiseksi. Tämän tavoitteen kannalta avainasemassa on ennen kaikkea osinkotulojen verotus, Zyskowicz sanoi.


Taina jatkaa NATO-keskustelua

Puolustusministeri Anneli Taina (kok) katsoo, että ei ole syytä sen kummemmin kiihdyttää kuin yrittää tukahduttaakaan keskustelua Suomen mahdollisesta sotilaallisesta liittoutumisesta.

Taina sanoi sunnuntaina Urjalassa, että Suomellekin kuuluu itse oikeus päättää turvallisuuspoliittisista perusratkaisuistaan. Nyt Suomi on hänen mielestään taloudellisesti ja poliittisesti liittoutunut EU:n ja talous- ja rahaliitto EMU:n jäsenenä.

- Me joudumme siis ottamaan kantaa kansainvälisen politiikan kysymyksiin ottaen huomioon olemassa olevat sitoumuksemme. Tästä huolimatta meillä ei ole tarvetta liittoutua sotilaallisesti. Meidän ei myöskään pidä sulkea pois mitään mahdollisuuksia, vaan vaihtoehdot on syytä pitää avoimina, Taina sanoi.

Tainan mielestä turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön tulevaa kehitystä ei kukaan pysty luotettavasti ennustamaan. Toisaalta myös turvallisuusjärjestelyt ja yhteistyö Euroopassa ovat muutoksessa. Siksi suomalaisten on Tainan mielestä vähitellen totuttava siihen, että muuttuvassa maailmassa tärkeintä on kyetä reagoimaan nopeasti.


Ilmavoimien komentaja pyytää Tainalta rahaa lentäjien palkankorotuksiin

Ilmavoimien komentaja Jouni Pystynen vetoaa puolustusministeri Anneli Tainaan (kok), jotta lentäjien joukkopako ilmavoimista pysäytettäisiin palkankorotuksin.

Pystynen sanoo Sunnuntaisuomalaisen haastattelussa, että nykyinen joukkopako raunioittaa ilmavoimien toimintavalmiuden pariksikymmeneksi vuodeksi, jos palkkaratkaisua ei löydy.

- Ilmapuolustuksen suorituskyky tulee olemaan seuraavat 20 vuotta oleellisesti huonompi kuin mihin meillä olisi virat ja koneet, joihin on laitettu miljardeja, Pystynen sanoo.

Hänen mukaansa lentäjien lähtöhaluihin ei ole nyt mitään muuta lääkettä kuin raha. Lentäjien palkkoja nostettiin viime syksynä, mutta Lentäjäyhdistys ei ole tyytyväinen korotusten suuruuteen. Ilmavoimat on menettänyt parissa vuodessa neljänneksen lentäjistään Finnairille.


Viron Mart Laar NATO:sta

Tilanne Itämerellä on Viron entisen pääministerin, kansanedustaja Mart Laarin mukaan muuttunut nopeammin kuin kukaan olisi uskaltanut uskoa.

Itämerellä järjestetyssä turvallisuuspoliittisessa seminaarissa puhunut Mart Laar sanoi, että Euroopan unionin ja NATO:n laajentumisen myötä aluella on kehittymässä uusi tilanne. Se antaa uusia haasteita, mutta myös uusia mahdollisuuksia vakaaseen tulevaisuuteen.

- Itämeren alue on kehittymässä hyvässä yhteistyössä, syntymässä on talous- ja poliittisia yhteyksiä ja myös yhteisiä puolustushankkeita, mainitsi Laar. Hyvänä esimerkkinä tästä kehityksestä hän mainitsi NATO:n rauhankumppanuusohjelman.


Liberaalit liitossa kokoomuksen kanssa Pirkanmaalla

Pirkanmaan liberaalit ovat tulevissa eduskuntavaaleissa kokoomuksen vaaliliittokumppaneita, vaikka liberaalinen kansanpuolue onkin päättänyt yhdistyä nuorsuomalaisten kanssa.

Pirkanmaan liberaalien piirihallitus päätti sunnuntaina, että jo kesällä solmittua vaaliliittosopimusta ei pureta. Piirihallitus totesi, että yhteistyötä nuorsuomalaisten kanssa pitää kehittää aikaisempia sopimuksia kunnioittaen.

Kokoomuksen ja liberaalien vaaliliiton on tarkoitus asettaa Pirkanmaalle 16 ehdokasta, joista yksi edustaa liberaaleja. Liberaalien ehdokas on Anne Sällylä-Piipponen.


Anttila kannattaa Ranskan mallia maatalouspolitiikkaan

Eduskuntaan paluuta yrittävä europarlamentaarikko Sirkka-Liisa Anttila (kesk) haluaa, että Suomi turvaisi Saksan ja Ranskan tavoin itse kansallisin päätöksin maatalouselinkeinon selviytymisen.

Anttila kirjoittaa sunnuntaina Forssan Lehdessä, että EU:n Agenda-käsittelyssä Ranskan esitys tuottajahintojen uudistamisesta on kaikkein paras ja maltillisin.

Anttila kummastelee sitä, että maatalousministeri Kalevi Hemilä (sit) oli EU:n maatalousministerien kokouksessa viimeksi ainoa, joka tuki EU:n komission suurempia leikkausesityksiä.

- Eikö Suomen edustajien tulisi toimia omien kansallisten etujemme turvaamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla? Ranskan ehdotuksen tukeminen olisi ollut Suomen etujen mukaista, Anttila kirjoittaa.


Niinistö: Vasemmistojohtoisissa hallituksissa riski

Kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Sauli Niinistön mielestä vasemmistopuolueiden valtaanpääsy monissa Euroopan maissa ei johdu vasemmistotuulista vaan siitä, että porvarihallitukset ovat kärsineet harjoittamastaan vastuullisesta politiikasta.

Niinistö sanoi Istanbulissa lauantaina päättyneessä Euroopan kristillisdemokraattisten, konservatiivisten ja keskus-oikeistolaisten puolueiden EDU-järjestön kokouksessa, että oppositiossa ollessaan vasemmistolaiset ovat vaalikampanjoissaan vaatineet muutos, mutta valtaan päästyään osoittaneet, ettei harjoitetulle tiukalle talouspolitiikalle tosiasiassa ole vaihtoehtoa.

EDU antoi kannanoton, jonka mukaan riski siitä, että vasemmistojohtoiset hallitukset palaavat vanhoihin tapoihinsa eli taloudellisesti kestämättömään ylikulutukseen, ylilainaukseen ja ylisääntelyyn, on olemassa.


Vihreät kannattavat maltillista velan takaisinmaksua

Vihreä liitto kannattaa maltillisuutta valtion velan takaisinmaksussa. Vihreiden puheenjohtaja Satu Hassi sanoi lauantaina Helsingissä, että vihreät eivät halua joutua tekemään uusia leikkauksia koulutukseen, terveydenhuoltoon, eläkkeisiin ja muuhun sosiaaliturvaan.

- Vihreät eivät halua julkisten menojen leikkauksia myöskään yltiöpäisten veronalennusten toteuttamiseksi. Vihreät eivät aja niinkään nopeaa verotuksen alentamista kuin verotuksen rakenteen muuttamista, Hassi sanoi.

Vihreät haastoivat lauantaina muut puolueet julkistamaan vaalirahoituksensa. Vihreät ovat pyytäneet ehdokkailtaan sitoumuksen julkistamisesta.


Pulliainen: Uusi liberaalipuolue äärioikeistopelkistys

Vihreän liiton varapuheenjohtaja Erkki Pulliainen arvioi, että uusi liberaalipuolue on äärioikeistopelkistys. Uuden puolueen muodostavat liberaalinen kansanpuolue ja nuorsuomalaiset.

- Nyt nämä kaksi sirpalepuoluetta yhdistyvät juuri vaalien alla. Tempun takana on julkisuuden hakeminen kehityskuvan varjolla, Pulliainen korosti lauantaina julkistamassaan kannanotossa. Nuorsuomalaiset ovat osoittautuneet vihreiden varapuheenjohtajan mielestä kannatuskuplaksi.

Pulliaisen mukaan tätä odotettiinkin nuorsuomalaisten kylmän, äärioikeistolaisen politiikan vuoksi.
- Liberaalien riveissä on ollut jopa ihmisten hätää ymmärtäviä pääluottamusmiehiä. Tälle politiikalle ei voi nähdä mitään tulevaisuutta ihmisyys- ja luonnonarvoille vieraassa nuorsuomalaisympäristössä.

- Hyvä, että todellisuus paljastui tässä vaiheessa, Pulliainen arvioi puolueiden yhdistymistä.


Erkki Liikanen varoittaa Karjala-keskustelusta

EU-komissaari Erkki Liikanen varoittaa suomalaisia Karjala-keskustelusta. Liikanen sanoi sanomalehti Ilkassa lauantaina, ettei suomalaisten pidä perustella rajaseutupolitiikkaansa EU:lle vanhoilla rajoilla, koska vastaavia rajoja on Euroopassa paljon.

- Ajatellaanpa, että saksalaiset käyttäisivät sitä samaa perusteena. Siitä voisi tulla hyvin vaikea juttu. Se ei ole vain Suomen kysymys, vaan muualla se avaisi koko eurooppalaisen keskustelun, Liikanen toteaa.

Karjala-aktivistit ovat ajaneet Karjalaa Suomen, Venäjän ja EU:n yhteiseksi erityistalousalueeksi. Liikasta ajatus ei miellytä.
- On parempi puhua EU:n ja EU:n ulkopuolella olevien maiden rajayhteistyön lisäämisestä ja rajajännityksen poistamisesta, Liikanen sanoo.

Koonnut: JHL & IA
24.1.1999


POLITIIKKA -SIVULLE