Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti

Kiistellyt joustolait voimaan maaliskuussa

Työnantajajärjestöihin kuulumattomat järjestäytymättömät yritykset voivat maaliskuusta lähtien poiketa näistä työsopimuslain säädöksistä, jos työmarkkinaosapuolten välillä on sovittu lakia heikommasta käytännöstä.

Lainmuutosten kohdalla kyse on ns. suorista sovellutuksista. Järjestäytymättömät työnantajat eivät saa hyödyntää joustoja, jos niiden käyttö edellyttää paikallista sopimista.

Merkittävin muutos koskee sairausajan palkkaa. Lakisääteisen 50 prosentin suuruisen sairausajan palkan voi eräillä aloilla jättää maksamatta ensimmäisen työssäolokuukauden aikana.

Joustoista nousi syksyllä tiukka periaatteellinen kiista. Ay-liike katsoi uudistuksen olevan päänavaus, joka saattaa vaarantaa koko yleissitovuuden periaatteen. Kiista ehti koetella jo sosiaalidemokraattien ja kokoomuksen hallitusyhteistyötäkin.

Suomen kauden asialista muotoutuu vähitellen

Hallituksen EU-ministerivaliokunta sai perjantaina päivitetyn katsauksen tulevaan työhön. Suurin työhön vaikuttava kysymys on Agenda 2000-paketti, josta pitäisi syntyä sopu maaliskuussa. Suomelle jäisi siinä tapauksessa vain viimeistelytöitä, ja aikaa voisi käyttää muun muassa laajentumisneuvotteluiden edistämiseen.

Helsingin huippukokoukseen on jo nyt sovittu pitkähkö lista aiheita; huippukokous antaa myös ns. Vuosituhannen julistuksen unionin painopisteistä tuleville vuosille. Valtiosihteeri Alec Aallon mukaan vielä ei ole päätetty mitä tähän julistukseen tulee.

Näkökulma voisi olla niin maailmanlaajuinen, EU:n sisäinen, kansalaislähtöinen, talouspoliittinen kuin työllisyyttä painottava, Aalto arveli.
- Joka tapauksessa siitä tulee lyhyt ja iskevä. Siinä osoitetaan kansalaisille, mitä varten EU on olemassa, Aalto sanoi.

Nuorsuomalaiset ja liberaalit yhdistyvät

Puolueet kampanjoivat yhdessä kevään eduskuntavaaleissa. Yhdistyneen puolueen ensimmäinen puoluekokous on tarkoitus pitää elo-syyskuussa.

Nuorsuomalaisilla on eduskunnassa kaksi kansanedustajaa. LKP:llä ei ole nykyeduskunnassa yhtään edustajaa.

SAK toivoo avainyritysten säilyvän suomalaisessa määräysvallassa

Hän perustelee suomalaisomistusta muun muassa työllisyydellä.
- Työllisyyden kehityksen kannalta ei ole yhdentekevää, millaisin motiivein yrityksiä omistetaan. Tuotanto lopetetaan ja tehtaat suljetaan edelleen mieluummin ulkomaisissa tytäryhtiöissä kuin kotimaassa, Ihalainen sanoi torstaina Joensuussa.

Ihalainen kaipaa kansalliseen omistajapolitiikkaan selkeitä linjoja ja keskeisten puolueiden yhteisymmärrystä.
- Tulevan hallituksen ohjelmaan voitaisiin kirjoittaa valtion oman omistuspolitiikan pidemmän ajan linjat, Ihalainen uskoo.

Valtion yhtiöiden yksityistäminen on tähän saakka perustunut enemmän rahapulaan kuin johdonmukaiseen teollistamis- ja työllisyyspolitiikkaan, sanoi Ihalainen. Myynnistä saatavat varat tulisi ensisijaisesti ohjata elinkeinoelämän kehittämiseen ja työllisyyteen.

Ihalainen korosti, ettei ulkomaisen pääoman tarve saa tehdä suomalaisista sinisilmäisiä.
- Erityisesti lyhytaikaisten osakesijoitusten spekulatiivisista tarkoituksista. Niissä voidaan hakea vain lyhyen tähtäimen pikavoittoja, hän sanoi.

Yritysten omistusjärjestelyjä varten Ihalainen kaipaa kansallisia ja koko EU:ta koskevia normeja.
- EU:ssa pitää pikaisesti laatia Eurooppa-yhtiöitä koskeva lainsäädäntö, joka turvaa työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ja aseman muutostilanteissa, SAK:n puheenjohtaja korosti.

Ihalainen uusi SAK:n aikaisemman esittämän vaatimuksen pääomaveron korottamisesta 33 prosenttiin. Tästä kertyvät varat olisi käytettävä pieni- ja keskituloisten verojen alentamiseen. Hänen mukaansa palkkatulojen ja pääomatulojen verotuksen välillä on tällä hetkellä ammottava aukko.

Vasemmistoliitto vaatii osinkotuloja verolle

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kulttuuriministeri Suvi-Anne Siimes kummasteli torstaina Suomessa käytössä olevaa avoir fiscal -järjestelmää. Siimes on itse saanut osinkotuloja eräästä yrityksestä ja jopa saanut hyvitysjärjestelmän ansiosta veronpalautusta, koska yritys on maksanut osingoista niin paljon veroa.

Vasemmistoliitto julkisti torstaina veropoliittiset linjauksensa lähivuosiksi. Niiden mukaan yritys- ja pääomatulojen sekä sekä omaisuusverotuksen kiristäminen on perusteltua sekä verotulojen riittävyyden että oikeudenmukaisuuden kannalta.

Vasemmistoliiton mielestä pääomatulojen verotusta ei voida kiristää tolkuttomasti vaarantamatta veropohjan laajuutta tai yritysten Suomessa pysymistä. Ministeri Siimeksen mielestä pääomaveroprosentin nostaminen vähintään 30 prosenttiin nykyisestä 28 prosentista ei vielä ajaisi yritysten pääkonttoreita pois Suomesta.

Siimeksen mukaan vasemmistoliitto ei hyväksy tuloverotuksen alentamista julkisia menoja leikkaamalla. Hänen mukaansa verotuksella on turvattava pohjoismaisen hyvinvointimallin taloudellinen perusta.

Vasemmistoliitto julkisti torstaina myös vaalitunnuksensa. Se kuuluu: Arvot ja arki.

Ritva Laurila ehdolle EU-vaaleihin

Ritva Laurila on toiminut kansanedustajana vuosina 1978-95, Euroopan parlamentin jäsenenä vuosina 1995-96 ja Helsingin kaupunginvaltuutettuna vuosina 1973-96. Tällä hetkellä hän vaikuttaa mm. Helsingin Kokoomuksen piirin puheenjohtajana ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan hallituksen puheenjohtajana.

Helsingin Kokoomuksen mielestä Ritva Laurilan vahvuutena on ennen kaikkea hänen pitkäaikainen kokemuksensa kansainvälisistä tehtävistä ja sen myötä hankitut lukui-sat eurooppalaiset kontaktit.

Kokoomuksen puoluevaltuusto nimeää EU-vaaliehdokkaita 6.2.1999. EU-vaalit järjestetään 13.6.1999.

Kuisma: Remonttiryhmä ei "hyysää" pakolaisia

Kuisman mukaan remonttiryhmä ei mm. tarjoa kansalaisille lisää sosiaalietuja, vaan työtä ja aherrusta.
- Remonttiryhmä ei hyysää pakolaisia ja ulkomaalaisia, vaan huolehtii kotimaan köyhistä, Kuisma sanoi.

Kuisma on muiden eduskuntapuolueiden puheenjohtajien lailla allekirjoittanut Euroopan poliittisten puolueiden peruskirjan rasismista vapaan yhteiskunnan puolesta.

Backman: Verokevennyksiä ei voi täysin korvata kunnille

Backman sanoo Ylöjärven Seutu -paikallislehden keskiviikkona julkaisemassa haastattelussa, että valtio kyllä etsii korjausmenetelmää, mutta on mahdotonta löytää keino, jolla vaikutukset voidaan korvata täysin eri kunnille. Tuloverotusta on kevennetty mm. korottamalla kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen enimmäismäärää.

Hallintoministeri Backman kehottaakin kuntia miettimään, mitä niiden verotuloissa tapahtuu lähivuosina. Hän huomauttaa, että kiistellyt valtionosuudet ovat kaikkien kuntien tuloista vain noin 13 prosenttia, kun taas verotuloista kertyy noin 50 prosenttia tuloista.

Kuntataloudessa on vuositasolla Backmanin mukaan noin kolmen miljardin markan aukko. Kuntien on joko lisättävä tulojaan tai karsittava menojaan.

Backman sanoo, että kuntatalouden vahvistamiseksi on kolme erilaista mallia.

Yhdessä valtio rahoittaisi kuntia nykyistä selkeämmin valtionosuusjärjestelmän kautta, toisessa valtionosuudet painettaisiin alas ja kunnat saisivat nykyistä enemmän verotusoikeutta ja kolmannessa mallissa nostettaisiin kuntien maksutuloja ja käytettäisiin tulonsiirtoihin perustuvaa tasausjärjestelmää.

Backman johtaa kuntien peruspalveluita pohtivaa työryhmää. Hän toivoo, että sen työn tuloksia sisällytettäisiin jo seuraavan hallituksen ohjelmaan.

Backman toivoo seuraavan hallituksen selvittävän myös nk. seutukuntamallia, jossa osa yhteisöveron tuotosta jaettaisiin usean kunnan muodostamalle seutukunnalle.

Myös vihreät nostavat perheasioita vaalikeskusteluun

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ansiotyössä käyvän puolison tuloista siirrettäisiin puolet verotettavaksi vähemmän ansaitsevan puolison tulona. Muutos edellyttäisi puolisoiden yhteistä sopimusta.

Hassin mukaan vihreät pyrkivät siihen, että asia voisi toteutua seuraavan vaalikauden aikana. Jos vihreät ovat mukana seuraavissa hallitusneuvotteluissa, he aikovat ajaa uuden hallituksen ohjelmaan myös vanhempainlomaan liittyvää kuukauden mittaista "isälisää".

Vihreiden listalla on lisäksi mm. vanhempainlomista johtuvien kustannusten tasaaminen työnantajien kesken. Tällä hetkellä vanhempainlomien kaltaiset etuudet rasittavat muita enemmän naisvaltaisia palvelualoja.

Vihreiden piirissä uskotaan, että eri tahoilla lisääntynyt kiinnostus perheiden asemaa ja ongelmia kohtaan tulee näkymään myös poliittisessa päätöksenteossa.

- Uskon, että seuraavan hallituksen ohjelmassa on perhepoliittinen osuus, on hallituksen pohja sitten mikä tahansa, kansanedustaja Tuija Brax sanoi.

Vihreiden edustajilla oli myös tarvetta vastata syytöksiin, joiden mukaan he olisivat syypäitä siihen, että työeläkkeen saajilta on viety kansaneläkkeen pohjaosa. Eläkkeiden leikkaus alkoi viime hallitusneuvotteluista, joissa vihreät toivat sen esille vaihtoehtona lapsiperheiden etuuksien leikkauksille.

Hassin mukaan vihreät on pantu yksin syyllisiksi, vaikka leikkausta laajennettiin myöhemmin uusilla päätöksillä.
- Syytökset ovat olleet kohtuuttomia ja masinoituja, Brax säesti.

Neljän puolueen piirijohto löi vaalihynttyyt yhteen

Kyseessä on varsin harvinaislaatuinen kokoonpano. Tavanomaisempaa on, että kukin kampanjoi oman puolueensa sisällä tai henkilökohtaisin konstein.

Yhdessä Pohjoisen puolesta -iskulauseella miehet käyvät äänten kalastukseen Pyhäjärveltä ensi sunnuntaina alkavalla kiertueella. Joukko ehtii vierailla ennen maalisvaaleja kaikkiaan kymmenellä paikkakunnalla. Jokaisessa kohteessa on eri teema, esimerkiksi työllisyys, maatalous ja EU-politiikka.

Miehet ovat toisilleen tuttuja paitsi piirijohdosta myös Pohjois-Pohjanmaan liiton hallinnosta. Samasta puusta he eivät silti myönnä olevansa veistettyjä: vaalitilaisuuksissa nousevat esille eri puolueiden painotukset.

Puheenjohtajat korostavat yhteistyön merkitystä Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen asioiden hoidossa. He ovat yhtä mieltä siitä, että eri puolueiden yhteistyötä kaivataan myös Helsingin suunnalla, jottei maakuntien asema joutuisi vaakalaudalle.

Puheenjohtajien kiertueen tavoitteena on myös herätellä nukkuvia ihmisiä talviunestaan maalisvaaleihin. Puheenjohtajat uskovat myös, että usean puolueen näkökulmat tuovat väriä vaalikeskusteluihin.

Puheenjohtajat eivät näe toiminnassaan ristiriitaa puolueen muuhun kampanjointiin. Piirin jäseniltä ei yhteistilaisuuksiin ole lupaa kysytty, eikä siihen heidän mukaansa olisi ollut edes tarvetta. Puolueiden piirijärjestöt eivät tue taloudellisesti tilaisuuksia eivätkä muutoinkaan osallistu niiden järjestelyihin.

Pellervon Haavisto: Yritysten päätäntävaltaa ei saada myydä ulkomaille

Haavisto sanoi maanantaina Turussa Varsinais-Suomen osuustoimintapäivillä, että pellervolaiset ovat aina pitäneet tärkeänä ydinomistuksen pitämistä omissa käsissä.

- Aiemmin meitä pidettiin vanhanaikaisina mutta nyt on havaittu, että olemmekin tässä ajattelussamme olleet edellä aikaamme. Nyt muutkin heräävät kysymään, onko järkevää luovuttaa päätösvalta kaikissa talouselämän asioissa ehdoitta muille.

Haavisto korosti osuustoiminnallisen sektorin merkitystä suomalaisen yrittäjyyden turvaajana.
- Osuuskunnat tarjoavat mallin, jossa kansainvälistyvä yritystoiminta on edelleen suomalaisten käsissä. Suomalaisen omistajuuden merkitystä ei sovi aliarvioida, vaikka sen arvo mitattaisiinkin vasta kriisitilanteessa.

- Meidän tulisi nykyistä harkitummin tehdä päätöksiä, jotka merkitsevät päätäntävallan myymistä suomalaisista yrityksistä. Jo nyt on nähtävissä esimerkkejä siitä, että ulkomainen omistaja, joka ei tunne suomalaisia olosuhteita ja kulttuuria, käyttäytyy eräissä tilanteissa eri tavoin kuin vastuullinen suomalainen omistaja tekisi, muistutti Haavisto.

Koonnut: IA
21.1.1999